Hankerahoitus motivoi uuteen

Tulus-hankkeen yhteydessä tehdyt OPS-työ, laatukäsikirja sekä uudistettu oppilashuoltosuunnitelma olivat kiistatta hankkeen tärkeimmät tulokset Mikkelin lukiossa, mutta hankkeen loppupalautetta kyseltäessä korostui hankkeella myös mielenkiintoisia havaintoja tavallisen ”riviopettajan” näkökulmasta.

Lukion perinteistä poiketen Tulus-hankeessa budjettisuunnittelu oli pääosin opettajien vastuulla – johdon toki hyväksyessä suunnitelmat. Opettajien toiveiden mukaisesti, koko lukion opettajakunnalla oli mahdollisuus käyttää tuntikorvausperustaista suunnitteluaikaa hankkeen yhteydessä. Suunnitteluaika ohjeistettiin käytettäväksi erityisesti uuden OPS:n mukaisten oppiainerajat ylittävien opintojaksojen valmisteluun, korkeakouluyhteistyöhön, työelämäyhteistyöhön ja opetuksen eriyttämiseen esim. S2- ja tavanomaista enemmän tukea tarvitseville opiskelijoille soveltuvaksi. Noin 70% opettajakunnasta otti mahdollisuuden korvattavasta suunnitteluajasta vastaan. Korona-epidemian aiheuttamista rajoituksista huolimatta hankkeen aikana suunniteltiin 14 oppiainerajat rikkovaa opintojaksoa. Näistä 3 on jo toteutettu kertaalleen, vaikka uusi opetussuunnitelma ei ole vielä edes alkanut. Lisäksi uutta korkeakoulu- ja työelämäyhteistyötä on toteutettu monien syventävien kurssien yhteydessä ja erityisopetuksen hyviä käytänteitä on kerätty aineryhmien työn tueksi.

Hankkeen kautta hankitut etäneuvottelulaitteistot mahdollistavat entistä sujuvamman yhteistyön korkeakoulujen kanssa (kuva: Ulla Koivukangas)

Suunnitteluajan ohjeistuksessa esille nostetut teemat ovat jo pitkään olleet esillä lukiomaailmassa. Samaan aikaan lukion arki, opettajien palkkausjärjestelmä ja ylioppilaskirjoitukset eivät juurikaan ole kannustaneet esimerkiksi uusien monialaisten oppimistapahtumien kehittelyyn. Myös kuntatalouden haasteet ja toisaalta opiskelijoiden toiveetkin ovat hillinneet koulukohtaisten soveltavampien kurssien toteutumista monissa lukioissa. Monialaisuus, korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö sekä eriyttäminen kuuluvat toki opettajien tavalliseen työnkuvaankin, mutta hankerahoituksen kautta opettajia pystyttiin kannustamaan menemään vielä vähän pidemmälle ja konkreettisesti miettimään miten OPS:in teemat saataisiin sopimaan omiin opintojaksoihin. Uusi OPS on hieno asiakirja, mutta sen esittämän muutoksen täytyy toteutua lukion arjessa – ja opettajien suunnittelutyöajan korvaaminen on yksi keino innostaa työyhteisöä aitoon muutokseen.

---

Teksti: Mikka Lahti

Mikkelin lukion laatukäsikirjatyö jatkaa OPS-työtä

Kuvalähde: The Quality Model that is implemented at SPS College Swat, Wajahat.ali87, Wikimedia commons.

Ainakin jo vuodesta 1998 alkaen lukiokoulutuksen järjestäjiä on velvoitettu arvioimaan toimintaansa ja julkistamaan tuloksia. Tästä huolimatta harvassa lukiossa on tehty varsinaista laatukäsikirjaa tai muuten tehty järjestelmällistä laadunhallintaa. Mikkelin lukiossakin laatukäsikirjasta on puhuttu useana vuonna, mutta nyt lopulta hankerahoituksen avulla työ saatiin kunnolla käyntiin ja yhdeksi Tulus-hankkeen neljästä painopistealueesta muotoutui laatukäsikirjatyö.  

Laatukäsikirjatyön alussa opettajakunnan suhtautuminen oli hieman epävarma. Aiheuttaisiko laadun arviointi merkittävää lisätyötä opettajille? Tuottaisiko laadunvalvonta kilpailuasetelmia opettajien tai oppiaineiden välille? Entä olisiko laatutyöstä mitään hyötyä lukion opiskelijoille, joiden takia koko lukiokoulutus kuitenkin on sentään olemassa?

Nyt hankkeen loppuvaiheessa näihin ja muihin ennakkopohdintoihin on saatu vastauksia. Opettajakunta on sitoutunut kiitettävästi työhön ja laatukäsikirjan tarkoitus – tuoda näkyväksi lukiossa tehty työ ja antaa välineitä toiminnan kehittämiseen edelleen – on ymmärretty. Mikä parasta, tällä kertaa hankkeen loppuessa toiminta ei myöskään lopu vaan lukioon muodostettu laatutyöryhmä jatkaa laatutyötä omalla rahoituksella.  

Lopullisesti Mikkelin lukion laatukäsikirja valmistuu lukuvuoden 2021-22 aikana. Tulus-hankkeen aikana on laadittu laadun kriteerit, kyselyt ja mittaristot laadun arviointiin sekä sitoutettu henkilöstö mukaan työhön. Työtä jatkavan työryhmän tehtävät on määritetty ja palkkaus resursoitu. Lopulta laatukäsikirjatyö on nivoutunut erinomaisesti yhteen OPS-työn kanssa. OPS-prosessin aikana pohdittiin auki lukion toimintakulttuuri, arvot sekä arviointi ja nyt näiden toteutumista – ja uuden OPS:n tuomia muutoksia – päästään seuraamaan ja analysoimaan laatukäsikirjan mukaisesti. OPS-työ ei lopu valmiiseen asiakirjaan vaan jatkuu tulevina vuosina lukion kehittyessä ja ajan uusien haasteiden noustessa esiin.

Veson yhteydessä pidetyn laatukäsikirjakoulutuksen diat (pienryhmätyöskentelyn osuudet karsittu):

Tutustu:

Saat Laatukäskirjakoulutuksen diat auki viereistä kuvaa klikkaamalla tai tästä linkistä: https://drive.google.com/file/d/1XpGImKtIxS9teAH-uo0Yv7SLmxLQVX1l/view?usp=sharing

---

Teksti: Miika Lahti

OPS-työ yhteisöllisyyden tukena Mikkelin lukiossa

Opetussuunnitelmatyö vie työyhteisöä eteenpäin

Tulus-hankkeen alkaessa Mikkelin lukiokenttä oli ollut pitkän myllerryksen kohteena. Vuosikymmenen ajan jatkunut kehitys oli tullut pisteeseen, jossa kaupungissa toimi enää yksi päivälukio. Erityisesti pienempiin yksiköihin tottuneet opettajat, huoltajat ja opiskelijat olivat huolissaan ”yksilön katoamisesta ison laitoksen rattaisiin” ja aiempien lukioiden perinteiden unohtumisesta. Tulus-hankkeen keskiössä ollut opetussuunnitelmatyö tulikin lukiolle otolliseen aikaan, sillä prosessiin kiinteästi liittyvät kysymykset toimintakulttuurista, arvoista ja tavoitteista olivat pinnalla muutenkin. 

Mikkelin lukion osalta OPS-prosessia koordinoimaan valittiin kaksi lukion opettajaa, Miika Lahti ja Ulla Koivukangas. Uudistus alkoi kovalla tohinalla 14.9.2019 Mikkelissä järjestetyllä Supervesolla. Tähän veso-koulutukseen oli kutsuttu ns. Viisiapila-verkoston kaupunkien (Hämeenlinna, Jyväskylä, Kuopio, Lahti ja Mikkeli) lukio-opettajat, eli yhteensä noin 600 työntekijää. Opettajat saivat monikaupunkisesta yhteistyöstä hyvät eväät koulu- ja oppiainekohtaisen OPS-työskentelyn aloittamiseen. Eri kaupunkien OPS-koordinaattoreiden kanssa taas kehitettiin yhteisiä kyselypohjia, joita hyödynnettiin opetussuunnitelmien uudistuksen alussa toteutetuissa opiskelija-, opettaja- ja huoltajakyselyissä.

Supervesoa varten tehty esittelyvideo

Superveson ohjelmaan pääset tutustumaan täällä: https://sites.google.com/edu.mikkeli.fi/superveso/etusivu

Arvokeskustelun tärkeys ja opiskelijoiden osallisuus

Nyt OPS-uudistuksen loppumetreillä voidaan havaita miten puolentoista vuoden aikana lukion arvot, toimintakulttuuri ja tavoitteet selkeytyivät. Niin tärkeää kuin hienot lukiotoimintaa säätelevät asiakirjat ovatkin, melkein yhtä tärkeää on se, että koko lukio todella pysähtyi käymään arvokeskustelua. Vaikka oppiminen on kaikille yhteistä, mahtuu lukion laajaan oppiainekenttään, henkilöstöön ja sidosryhmiin myös paljon kilpailevia näkemyksiä arvoista ja lukiokoulutuksen tulevaisuudesta. Ilman OPS-prosessia ainakaan meidän lukiossamme tätä keskustelua ei olisi käyty sen vaatimalla vakavuudella ja laajuudella. 

Lukio ei toimi irrallaan ympäröivästä yhteiskunnasta ja uudistuksen yhteyteen sijoittunut koronapandemia ja etäopetusarki selkeyttivät osaltaan monia lukiokoulutuksen muutokseen liittyviä pohdintoja. Tulevaisuuden lukio on monipaikkainen, osittain etäopiskeltu ja oppimispoluiltaan yhä yksilöllisempi ja moninaisempi. Kaiken keskiössä on kuitenkin yhteisön jäsenten keskinäinen kohtaaminen, missä kasvokkain tapahtuvat yksilölliset oppimiskokemukset ovat korvaamattomia. 

Jos paikallisesta opetussuunnitelmauudistuksesta pitäisi nostaa yksi asia esille, sanoisin sen olevan opiskelijoiden osallisuuden ja omistajuuden vahvistuminen lukion toiminnassa. Tästä osoituksena ovat mm. paikalliset alaluvut opiskelijoiden osallisuudesta ja lukiokoulutuksen arvoperustan yhteyteen ylös kirjatut lukiomme opiskelijan tuntomerkit. Tuntomerkit kertovat lukio-opintojen tavoitteista ja määrittävät ”miklulaisen” suhdetta oppimiseen, opiskeluun, ympäristöön ja muihin ihmisiin. Syksyllä 2021 opiskelijat järjestävät näistä huikean kuvituskilpailun – nyt valitettavasti joudumme tyytymään vain tylsään listaan.

Kuva: Silhouette, Keylight Libres De Droits (CC BY-NC), getdrawings.com

Miklulaiset

• ovat tietoisia omista tiedoistaan ja taidoistaan ja omaavat keinot niiden vahvistamiseen

• määrittelevät itse tavoitteensa

• työskentelevät sinnikkäästi saavuttaakseen omat tavoitteensa

• huolehtivat omasta ja toisten hyvinvoinnista

• innostuvat toimimaan ja innostavat muita mukaan

• rajaavat työmääräänsä ja tarvittaessa rentoutuvat

• toimivat luontevasti ja toisia kunnioittaen monikulttuurisessa ympäristössä

• pitävät kiinni yhdenvertaisuudesta ja toimivat sen edistämiseksi ja

• kunnioittavat ympäristöä.

Opetussuunnitelmatyöskentely on tiivistänyt työyhteisöämme ja auttanut meitä kiteyttämään yhteistä näkemystämme Miklusta. Meidän lukiollemme prosessi tuli oikeaan aikaan ja antaa hyvät lähtökohdat työyhteisön yhä jatkuvalle kehittymiselle myös tulevina vuosina.

---

Teksti: Miika Lahti

Ylettömän hyvän huomenen hanke-esittely

Otavian väki kokoontuu joka toinen maanantai yhteiseen viikkoinfoon, jossa kukin Otavian tiimi käy läpi kyseisen viikon ajankohtaisia asioita. Näistä viikkoinfoista osa järjestetään ns. teemaviikkoinfoina, joissa toteutetaan hankkeiden tai tiimien esittelyjä.

Tulus-hanke pääsi esittäytymään Otavian muulle henkilöstölle 26.10. Ja mikä olisikaan ollut maanantaiaamuun sopivampi tapa esitellä hanke, kuin toteuttaa se aamu-tv:n uutisten tapaan. Ylettömän hyvä huomenen tuotannosta vastasivat:

• uutisankkuri Aki “Ripsa Koskinen-Papunen“ Luostarinen

• uutisankkuri Annika “Arvi Lind“ Auronen

• ulkomaankirjeenvaihtaja Virve “Helena Petäistö” Mörsky

• urheilu-uutisten ankkuri Enni “AJ Sipilä“ Karjalainen

• urheilu-uutisten kenttätoimittaja Tiina “Pertti Tapola“ Liimatainen (nyk. Ovaskainen),

• meteorologi Virve “Erkki Nysten” Mörsky

• ja loppukeventäjä Miia “Mika Tommola” Siven

Ylettömän hyvän huomenen pääuutisaiheet

Tulus-hallituksen kärkikuusikon Valtakunnallinen ja paikallinen LOPS-prosessi on edennyt vaiheeseen, jossa käydään neuvotteluja alueellisen toimintakulttuurin kehittämisessä.

Resurssien tarve tunnistetaan myös Tulus-hallituksessa, josta todetaan, että muutokseen valmistautuminen edellyttää hyvää ennakkovalmistautumista ja työn huomiointia budjetissa. Hallitus käy budjettineuvotteluja iltakoulussaan tänään.

Ja ulkomaanuutisiin: Kangasniemen itsehallintoalueella on kudottu tuen tarpeen seittejä. Meillä on langan päässä ulkomaankirjeenvaihtajamme Virve “Helena Petäistö” Mörsky. Miten työ on paikallisesti otettu vastaan?

Juuri saapuneen tiedon mukaan Nettikoulutuksissa on vuosi sitten valmistunut laatukäsikirja. Dynaamisena arjen työvälineenä käsikirja ohjaa systeemisen laadukkaaseen koulutukseen ja iteratiivis-syksilisiin evaluaatio-innovaatio-kehiin.

Urheilussa tapahtunutta

Tulus-hanke päätyi hankemittelössä jatkoajalle. Varsinaisella peliajalla työtä paiskittiin kovasti, mutta lopullinen ratkaisu kääntyy jatkoajan puolelle. Sen millaisiin tuloksiin mittelö päättyy, saamme lopulta selville kesällä 2021.

Korkeakoulu- ja työelämäyhteistyössä on suunnistettu vaihtelevilla poluilla. Osa opiskelijoista on jo löytänyt ilmaisten korkeakoulukurssien rastille. Toisaalta viime talvisen abipäivän verkossa eli Wabipäivän kokemusten turvin on hyvä suunnistaa kohti uutta vastaavaa ja kartoittaa tämänvuotisia opiskelijoiden toiveita.

Liikkuvan verkko-opiskelun osalta elämme jännittäviä aikoja, sillä muutaman kuukauden kuluttua nettikoulutusten hankehakemus tulee kohtaamaan opetus- ja kulttuuriministeriön raadin. Hankehakemus valmistautuu kamppailuun hiomalla taktiikkansa vahvemmaksi kuin koskaan. Seuraavaksi suuntaamme Lahteen hankehakemuksen teknis-taktisen valmentaja Miia Sivenin pakeille.

Sää lupaa kehitykselle hyvää

Ennusteiden perusteella seuraava pedagoginen aivomyrskyrintama vyöryy itään keskiviikkona 4.11. Myrsky kerää voimaa aamupäivän laaja-alaisten kokonaisuuksien yhtyessä toisiinsa. Tämän myrskyn ennustetaan olevan hyvin ohjautuva. Se saattaa aiheuttaa altistuneille voimaannuttavaa tarvetta opastaa ja ohjata opintiellä kulkevia.

Piristävänä tuulahduksena joko idästä tai lännestä virtaa viikolla 44 tuottajainffotallennetta.

Kehittyvää tulevaisuussadetta riittää. Syystalven aikana se alkaa hiljalleen kiihtyvällä tahdilla yhdistyä noroista puroiksi ja siitä joki- ja järviverkostoiksi. Jatkuva vesikierto ylläpitää hapekasta ja ravinteikasta tasapainoa. Viimeiset jääpadot tulevaisuuden lukion uomasta murtuvat ennusteiden mukaan keväällä 2021.

Hankkeen voi esitellä monin tavoin

Tulus-hankkeen esittelyyn valmistautuminen ja itse esittelyn vetäminen uutislähetyksenä viikkoinfossa oli koko hankeporukalle virkistävä tuulahdus syksyn kaamosta lähestyttäessä. LOPS-uudistuksessa ja lainsäädännön täytäntöönpanossa ollaan isojen ja vaikeidenkin asioiden äärellä. Näissä hetkissä auttaa, kun asiat asettaa toiseen kontekstiin: se kirkastaa ajatusta kokonaisuudesta ja keventää kehittämisen ja uuden luomisen henkeä.

Tulus-hankkeen uutistoimitus kiittää ja kumartaa!

DigiLukiseulasta apua etäopiskelijalle

Nettilukiossa otettiin alkuvuodesta 2020 käyttöön Niilo Mäki -instituutin DigiLukiseula. Sen käyttöönotto, suunnittelu ja toteutus ovat olleet suurilta osin Vahvistu Verkossa -hanketta. Kuitenkin Tulus -hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut tuen tarpeiden tunnistaminen Nettilukiossa, joten työtä on tehty päällekkäin molempiin hankkeisiin. 

“DigiLukiseula on seulontatesti, joka on tarkoitettu yli 15-vuotiaiden perusluku- ja kirjoitustaidon sekä luetun ymmärtämisen arviointiin. DigiLukiseulalla lukemisen ja kirjoittamisen taitojen arviointi on nopeaa, koska tehtävien tekeminen, tarkistaminen ja pisteyttäminen hoituvat digitaalisesti. Seulonnan jälkeen tarkempaa arviointia voidaan jatkaa Niilo Mäki Instituutin Lukemis- ja kirjoittamistaitojen yksilötestistöä nuorille ja aikuisille -arviointivälineen (Nevala ym. 2006) avulla. Arvioinnista saatu tieto toimii pohjana tukitoimien suunnittelulle” (https://digilukiseula.nmi.fi/).

DigiLukiseula on hyvä ja toimiva esimerkki tuen tarpeen tunnistamisesta verkon välityksellä. Nettilukion opiskelijat opiskelevat ympäri Suomea ja maailmaa, joten kyseessä on arkeamme huomattavasti helpottavat työväline. Lukiseulan käyttöönotto Nettilukiossa on ollut tärkeä askel tuen varhaiseen tunnistamiseen ja tuen tarjoamiseen. Jokainen opiskelija tarvitsee yksilöllistä tukea ja tähän tarpeeseen Tulus -hankkeessa on pyritty kiinnittämään huomiota. 

Nettilukiossa DigiLukiseulaa koordinoi yksi henkilö, joka opastaa opiskelijan seulan tekemiseen yksityiskohtaisesti. Sama henkilö tarkistaa myös seulan tulokset ja keskustelee tarpeen mukaan opiskelijan tuloksista henkilökohtaisesti. Niilo Mäki -instituutti tarjoaa testin ohjaavalle henkilölle testiohjeen, jossa on yksityiskohtaisesti kerrottu, miten testiä käytetään ja mitä tulee ottaa huomioon ohjeistaessa opiskelijaa.

Tulus -hankkeen tiimoilta on ollut tärkeää luoda toimiva polku lukiseulontaan ja sen jälkeiseen aikaan. Nettilukion henkilökuntaa on tiedotettu käyttöönotosta, opiskelijat tietävät, miten toimia, mikäli herää huoli omasta lukemisesta tai kirjoittamisesta. 

Opiskelijoiden palaute seulasta on ollut positiivista, yksikään opiskelija ei ole jättänyt seulaa tekemättä sen vuoksi, että tekniset taidot eivät olisi riittäneet. Opiskelijat kertovat lukiseulan tekemisen olleen helppoa ja nopeaa. 

Tuen tarpeiden tunnistaminen ja sen käytännön toteutuksen pohdinnat jatkuvat Tulus-hankkeen jälkeen muissa hankkeissa ja sisäisenä kehittämistyönä Nettilukiossa. Hankkeen päätyttyä saamme myös eristyisopettajan työskentelemään lukiseulonnan ja -testausten kanssa.

---

Teksti: Annika Auronen
Julkaisu: Aki Luostarinen

Vertaistukea aikuislukioiden kesken

Erityinen tuki aikuislukiossa -työpaja

Syksyllä 2020 pohdimme, mitenköhän erityistä tukea toteutetaan Suomen muissa aikuislukioissa. Mietimme, olisiko järkevää toteuttaa kyselyä eri toimijoille vai miten saisimme mahdollisimman kattavasti tietoa. Päädyimme järjestämään Erityinen tuki aikuislukiossa -työpajan, johon kutsuimme paikalle usean eri aikuislukion erityisopettajia keskustelemaan asiasta. 

Työpajan tarkoituksena oli hieman kertoa meidän toiminnastamme, miten Nettilukiossa erityistä tukea on lähdetty tarjoamaan ja millaisia keinoja meillä on suunnitteilla tulevaisuuteen. Tärkeimpänä kuitenkin oli varata runsaasti aikaa keskusteluille pienryhmissä, jotta tietoisuutemme toisten tekimisistä lisääntyisi. Ajattelimme myös, että moni erityisopettaja lienee pohdintojensa kanssa melko yksin ja ideoita voitaisiin rikastaa puolin ja toisin. 

Nettilukion erityisen tuen esittelyn osalta osallistujat totesivat, että toteuttamismuoto itsessään on jo melkoisen hieno erityinen tuki; opiskella voi milloin tahansa, ympäristön voi määrittää itse, opiskelun voi jakaa pieniin osiin, elämäntilanne voidaan aina huomioida opintojen etenemisessä, materiaalit ovat itsellä käytössä ja juuri niin pitkään kuin tarvetta on. Nämä keinot ovat kuitenkin keskeisiä aikuisten erityisen tuen antamisessa. 

Pienryhmäkeskusteluissa päädyimme ratkaisuun, jossa ryhmät keskustelivat ennalta-annetuista kysymyksistä ja kirjasivat mietintöjään muistiin yhteisille dioille. Kysymyket olivat seuraavat:

• Mikä on/olisi  erityisopettajan rooli koulussanne?

• Millaiset työtehtävät kuuluvat erityisopettajalle?

• Millaista erityistä tukea opiskelijalle tarjotaan?

• Miten hoidetaan yo-erityisjärjestelyt?

• Millaista moniammatillista yhteistyötä?

• Miten toteutetaan opiskelijahuolto?

Tämä valtakunnallinen työpaja erityisopettajien kanssa koettiin onnistuneeksi ja tarpeelliseksi. Osallistujat toivoivat, että vastaavanlaisia tilaisuuksia järjestettäisiin jatkossakin. Usein joku on jo keksinyt sen, mitä itse on saattanut miettiä pitkään. Melko vapaamuotoinen työpaja sopi tällaisen tilaisuuden järjestämiseen ja hyödytti sekä osallistujia että järjestäjiä erityisen tuen järjestelyitä varten.

---

Teksti: Annika Auronen ja Virve Mörsky
Julkaisu: Aki Luostarinen

Opiskelijoiden tuki verkkopedan kehittämispäivässä

Keväällä 2020 järjestettiin maailmanlaajuisen poikkeustilan takia etäverkkopedapäivät. Verkkopedapäivät ovat yleisesti ottaen järjestetty lähitapaamisena Mikkelin seudulla, niin että lähitoteutuksene on mahdollista osallistua myös etänä. Onneksi Otavialaiset ovat tottuneet toimimaan verkon välityksellä. Sisältö muokattiin pika-aikataululla verkkoon soveltuvaksi. 

Verkkopedapäivien tarkoituksena on ollut nostaa yhteiseen kehittämiseen ajankohtaisia Nettikoulutuksen teemoja. Nämä voivat nousta opetussuunnitelmista, opiskelijoilta saadusta palautteesta, hankkeiden kehittämistehtävistä tai henkilöstön toiveista. Tavoitteena on, että voisimme yhdessä konkreettisesti kuljettaa eteenpäin meille tärkeitä kehittämistehtäviä, tutustua uuteen ja oppia toisiltamme.

Tulus toi päivään opiskelijan tuen näkökulmaa

Yhtenä hankkeen tavoitteena on monenlaisten tuen tarpeiden ja yksilöllisten oppimispolkujen rakentaminen. Tämä tavoite mielessä lähdimme toteuttamaan sisältöä verkkopedapäivään. Tarkoituksena oli lisätä tietoisuutta yleisesti Tulus -hankkeesta sekä erityisestä tuesta ja sen toteutustavoista verkon välityksellä. 

Aloitimme työpajan pienellä kyselyllä koko opetushenkilöstölle; Millaista tukea nettilukiolainen saa jo nyt opintoihinsa? Vastaukset koostettiin mentimeter -sovelluksella yhteen. Tämän jälkeen tarkasteltiin yhteisesti, miten erityistä tukea annetaan aikuisille ja mitä aikuisten erityispedagogiikka ylipäänsä tarkoittaa. Muistuttelimme mieliin, että lähtökohtana on elämäntilanteen tukeminen, itsetunnon ja motivaation tukeminen. Jokainen opiskelijan tunteva henkilö, voi siis osaltaan erityistä tukea totetuttaa.

Tämän jälkeen jakauduimme pienryhmään tarkastelemaan, millaista tukea kukin opettaja kursseillaan/työssään tarjoaa ja nämä koostettiin yhteiseen dokumenttiin. Voit tutustua päivän työskentelyn tuotoksiin täällä: ryhmien tuotokset (linkki avautuu ulkopuoliseen palveluun). Esittelimme myös tuen muodot Nettilukiossa kuvaa, johon on visualisoitu yhdelle sivulle, miten nettilukiolainen saa meillä tukea opiskeluihinsa. Konkreettisena ohjeena näytimme myös kurssimateriaalien check-listaa, josta opettaja voi varmistaa toteutuvatko erityisen tuen keskeiset keinot omalla kurssilla. 

Lopuksi vielä aineryhmät kokoontuivat kasaan ja ehdottivat yhteiselle Padlet-seinälle (linkki avautuu ulkopuoliseen palveluun), millaista uudenlaista tukea kyseinen aineryhmä olisi halukas lähtemään jatkojalostamaan.

Etänä järjestetty verkkopedapäivä oli kaikille uusi kokemus. Yhteistyö sujui mutkitta ja pienryhmissä työskentelyn antia hyödynnetään varmasti jatkossa! 

---

Teksti: Annika Auronen
Toimitus ja julkaisu: Aki Luostarinen