Lukio

Hankerahoitus motivoi uuteen

Tulus-hankkeen yhteydessä tehdyt OPS-työ, laatukäsikirja sekä uudistettu oppilashuoltosuunnitelma olivat kiistatta hankkeen tärkeimmät tulokset Mikkelin lukiossa, mutta hankkeen loppupalautetta kyseltäessä korostui hankkeella myös mielenkiintoisia havaintoja tavallisen ”riviopettajan” näkökulmasta.

Lukion perinteistä poiketen Tulus-hankeessa budjettisuunnittelu oli pääosin opettajien vastuulla – johdon toki hyväksyessä suunnitelmat. Opettajien toiveiden mukaisesti, koko lukion opettajakunnalla oli mahdollisuus käyttää tuntikorvausperustaista suunnitteluaikaa hankkeen yhteydessä. Suunnitteluaika ohjeistettiin käytettäväksi erityisesti uuden OPS:n mukaisten oppiainerajat ylittävien opintojaksojen valmisteluun, korkeakouluyhteistyöhön, työelämäyhteistyöhön ja opetuksen eriyttämiseen esim. S2- ja tavanomaista enemmän tukea tarvitseville opiskelijoille soveltuvaksi. Noin 70% opettajakunnasta otti mahdollisuuden korvattavasta suunnitteluajasta vastaan. Korona-epidemian aiheuttamista rajoituksista huolimatta hankkeen aikana suunniteltiin 14 oppiainerajat rikkovaa opintojaksoa. Näistä 3 on jo toteutettu kertaalleen, vaikka uusi opetussuunnitelma ei ole vielä edes alkanut. Lisäksi uutta korkeakoulu- ja työelämäyhteistyötä on toteutettu monien syventävien kurssien yhteydessä ja erityisopetuksen hyviä käytänteitä on kerätty aineryhmien työn tueksi.

Hankkeen kautta hankitut etäneuvottelulaitteistot mahdollistavat entistä sujuvamman yhteistyön korkeakoulujen kanssa (kuva: Ulla Koivukangas)

Hankkeen kautta hankitut etäneuvottelulaitteistot mahdollistavat entistä sujuvamman yhteistyön korkeakoulujen kanssa (kuva: Ulla Koivukangas)

Suunnitteluajan ohjeistuksessa esille nostetut teemat ovat jo pitkään olleet esillä lukiomaailmassa. Samaan aikaan lukion arki, opettajien palkkausjärjestelmä ja ylioppilaskirjoitukset eivät juurikaan ole kannustaneet esimerkiksi uusien monialaisten oppimistapahtumien kehittelyyn. Myös kuntatalouden haasteet ja toisaalta opiskelijoiden toiveetkin ovat hillinneet koulukohtaisten soveltavampien kurssien toteutumista monissa lukioissa. Monialaisuus, korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö sekä eriyttäminen kuuluvat toki opettajien tavalliseen työnkuvaankin, mutta hankerahoituksen kautta opettajia pystyttiin kannustamaan menemään vielä vähän pidemmälle ja konkreettisesti miettimään miten OPS:in teemat saataisiin sopimaan omiin opintojaksoihin. Uusi OPS on hieno asiakirja, mutta sen esittämän muutoksen täytyy toteutua lukion arjessa – ja opettajien suunnittelutyöajan korvaaminen on yksi keino innostaa työyhteisöä aitoon muutokseen.


Teksti: Mikka Lahti

Miika Lahti kasvokuva
Mikkelin lukion logo
 

Opinvoimala opiskelijan hyvinvoinnin tukena

Opinvoimala opiskelijan hyvinvoinnin tukena

Opiskeluhyvinvointi ja sen tukeminen ovat yksi keskeinen teema lukiokoulutuksen kehittämisessä. Tulus-hankkeessa on lähdetty jäsentelemään opiskeluhyvinvoinnin tueksi erilaisia ratkaisuja aina digilukiseulasta tarjotun tuen mallinnuksiin. Opinvoimalan toteuttamiseen haetaan omaa rahoitusta, mutta voit tutustua sen perusperiaatteisiin jo nyt!

Vertaistukea aikuislukioiden kesken

Erityinen tuki aikuislukiossa -työpaja

Syksyllä 2020 pohdimme, mitenköhän erityistä tukea toteutetaan Suomen muissa aikuislukioissa. Mietimme, olisiko järkevää toteuttaa kyselyä eri toimijoille vai miten saisimme mahdollisimman kattavasti tietoa. Päädyimme järjestämään Erityinen tuki aikuislukiossa -työpajan, johon kutsuimme paikalle usean eri aikuislukion erityisopettajia keskustelemaan asiasta. 

Työpajan tarkoituksena oli hieman kertoa meidän toiminnastamme, miten Nettilukiossa erityistä tukea on lähdetty tarjoamaan ja millaisia keinoja meillä on suunnitteilla tulevaisuuteen. Tärkeimpänä kuitenkin oli varata runsaasti aikaa keskusteluille pienryhmissä, jotta tietoisuutemme toisten tekimisistä lisääntyisi. Ajattelimme myös, että moni erityisopettaja lienee pohdintojensa kanssa melko yksin ja ideoita voitaisiin rikastaa puolin ja toisin. 

Nettilukion erityisen tuen esittelyn osalta osallistujat totesivat, että toteuttamismuoto itsessään on jo melkoisen hieno erityinen tuki; opiskella voi milloin tahansa, ympäristön voi määrittää itse, opiskelun voi jakaa pieniin osiin, elämäntilanne voidaan aina huomioida opintojen etenemisessä, materiaalit ovat itsellä käytössä ja juuri niin pitkään kuin tarvetta on. Nämä keinot ovat kuitenkin keskeisiä aikuisten erityisen tuen antamisessa. 

Pienryhmäkeskusteluissa päädyimme ratkaisuun, jossa ryhmät keskustelivat ennalta-annetuista kysymyksistä ja kirjasivat mietintöjään muistiin yhteisille dioille. Kysymyket olivat seuraavat:

  • Mikä on/olisi  erityisopettajan rooli koulussanne?

  • Millaiset työtehtävät kuuluvat erityisopettajalle?

  • Millaista erityistä tukea opiskelijalle tarjotaan?

  • Miten hoidetaan yo-erityisjärjestelyt?

  • Millaista moniammatillista yhteistyötä?

  • Miten toteutetaan opiskelijahuolto?

Tämä valtakunnallinen työpaja erityisopettajien kanssa koettiin onnistuneeksi ja tarpeelliseksi. Osallistujat toivoivat, että vastaavanlaisia tilaisuuksia järjestettäisiin jatkossakin. Usein joku on jo keksinyt sen, mitä itse on saattanut miettiä pitkään. Melko vapaamuotoinen työpaja sopi tällaisen tilaisuuden järjestämiseen ja hyödytti sekä osallistujia että järjestäjiä erityisen tuen järjestelyitä varten.


Teksti: Annika Auronen ja Virve Mörsky
Julkaisu: Aki Luostarinen