Hankerahoitus motivoi uuteen

Tulus-hankkeen yhteydessä tehdyt OPS-työ, laatukäsikirja sekä uudistettu oppilashuoltosuunnitelma olivat kiistatta hankkeen tärkeimmät tulokset Mikkelin lukiossa, mutta hankkeen loppupalautetta kyseltäessä korostui hankkeella myös mielenkiintoisia havaintoja tavallisen ”riviopettajan” näkökulmasta.

Lukion perinteistä poiketen Tulus-hankeessa budjettisuunnittelu oli pääosin opettajien vastuulla – johdon toki hyväksyessä suunnitelmat. Opettajien toiveiden mukaisesti, koko lukion opettajakunnalla oli mahdollisuus käyttää tuntikorvausperustaista suunnitteluaikaa hankkeen yhteydessä. Suunnitteluaika ohjeistettiin käytettäväksi erityisesti uuden OPS:n mukaisten oppiainerajat ylittävien opintojaksojen valmisteluun, korkeakouluyhteistyöhön, työelämäyhteistyöhön ja opetuksen eriyttämiseen esim. S2- ja tavanomaista enemmän tukea tarvitseville opiskelijoille soveltuvaksi. Noin 70% opettajakunnasta otti mahdollisuuden korvattavasta suunnitteluajasta vastaan. Korona-epidemian aiheuttamista rajoituksista huolimatta hankkeen aikana suunniteltiin 14 oppiainerajat rikkovaa opintojaksoa. Näistä 3 on jo toteutettu kertaalleen, vaikka uusi opetussuunnitelma ei ole vielä edes alkanut. Lisäksi uutta korkeakoulu- ja työelämäyhteistyötä on toteutettu monien syventävien kurssien yhteydessä ja erityisopetuksen hyviä käytänteitä on kerätty aineryhmien työn tueksi.

Hankkeen kautta hankitut etäneuvottelulaitteistot mahdollistavat entistä sujuvamman yhteistyön korkeakoulujen kanssa (kuva: Ulla Koivukangas)

Suunnitteluajan ohjeistuksessa esille nostetut teemat ovat jo pitkään olleet esillä lukiomaailmassa. Samaan aikaan lukion arki, opettajien palkkausjärjestelmä ja ylioppilaskirjoitukset eivät juurikaan ole kannustaneet esimerkiksi uusien monialaisten oppimistapahtumien kehittelyyn. Myös kuntatalouden haasteet ja toisaalta opiskelijoiden toiveetkin ovat hillinneet koulukohtaisten soveltavampien kurssien toteutumista monissa lukioissa. Monialaisuus, korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö sekä eriyttäminen kuuluvat toki opettajien tavalliseen työnkuvaankin, mutta hankerahoituksen kautta opettajia pystyttiin kannustamaan menemään vielä vähän pidemmälle ja konkreettisesti miettimään miten OPS:in teemat saataisiin sopimaan omiin opintojaksoihin. Uusi OPS on hieno asiakirja, mutta sen esittämän muutoksen täytyy toteutua lukion arjessa – ja opettajien suunnittelutyöajan korvaaminen on yksi keino innostaa työyhteisöä aitoon muutokseen.

---

Teksti: Mikka Lahti

OPS-työ yhteisöllisyyden tukena Mikkelin lukiossa

Opetussuunnitelmatyö vie työyhteisöä eteenpäin

Tulus-hankkeen alkaessa Mikkelin lukiokenttä oli ollut pitkän myllerryksen kohteena. Vuosikymmenen ajan jatkunut kehitys oli tullut pisteeseen, jossa kaupungissa toimi enää yksi päivälukio. Erityisesti pienempiin yksiköihin tottuneet opettajat, huoltajat ja opiskelijat olivat huolissaan ”yksilön katoamisesta ison laitoksen rattaisiin” ja aiempien lukioiden perinteiden unohtumisesta. Tulus-hankkeen keskiössä ollut opetussuunnitelmatyö tulikin lukiolle otolliseen aikaan, sillä prosessiin kiinteästi liittyvät kysymykset toimintakulttuurista, arvoista ja tavoitteista olivat pinnalla muutenkin. 

Mikkelin lukion osalta OPS-prosessia koordinoimaan valittiin kaksi lukion opettajaa, Miika Lahti ja Ulla Koivukangas. Uudistus alkoi kovalla tohinalla 14.9.2019 Mikkelissä järjestetyllä Supervesolla. Tähän veso-koulutukseen oli kutsuttu ns. Viisiapila-verkoston kaupunkien (Hämeenlinna, Jyväskylä, Kuopio, Lahti ja Mikkeli) lukio-opettajat, eli yhteensä noin 600 työntekijää. Opettajat saivat monikaupunkisesta yhteistyöstä hyvät eväät koulu- ja oppiainekohtaisen OPS-työskentelyn aloittamiseen. Eri kaupunkien OPS-koordinaattoreiden kanssa taas kehitettiin yhteisiä kyselypohjia, joita hyödynnettiin opetussuunnitelmien uudistuksen alussa toteutetuissa opiskelija-, opettaja- ja huoltajakyselyissä.

Supervesoa varten tehty esittelyvideo

Superveson ohjelmaan pääset tutustumaan täällä: https://sites.google.com/edu.mikkeli.fi/superveso/etusivu

Arvokeskustelun tärkeys ja opiskelijoiden osallisuus

Nyt OPS-uudistuksen loppumetreillä voidaan havaita miten puolentoista vuoden aikana lukion arvot, toimintakulttuuri ja tavoitteet selkeytyivät. Niin tärkeää kuin hienot lukiotoimintaa säätelevät asiakirjat ovatkin, melkein yhtä tärkeää on se, että koko lukio todella pysähtyi käymään arvokeskustelua. Vaikka oppiminen on kaikille yhteistä, mahtuu lukion laajaan oppiainekenttään, henkilöstöön ja sidosryhmiin myös paljon kilpailevia näkemyksiä arvoista ja lukiokoulutuksen tulevaisuudesta. Ilman OPS-prosessia ainakaan meidän lukiossamme tätä keskustelua ei olisi käyty sen vaatimalla vakavuudella ja laajuudella. 

Lukio ei toimi irrallaan ympäröivästä yhteiskunnasta ja uudistuksen yhteyteen sijoittunut koronapandemia ja etäopetusarki selkeyttivät osaltaan monia lukiokoulutuksen muutokseen liittyviä pohdintoja. Tulevaisuuden lukio on monipaikkainen, osittain etäopiskeltu ja oppimispoluiltaan yhä yksilöllisempi ja moninaisempi. Kaiken keskiössä on kuitenkin yhteisön jäsenten keskinäinen kohtaaminen, missä kasvokkain tapahtuvat yksilölliset oppimiskokemukset ovat korvaamattomia. 

Jos paikallisesta opetussuunnitelmauudistuksesta pitäisi nostaa yksi asia esille, sanoisin sen olevan opiskelijoiden osallisuuden ja omistajuuden vahvistuminen lukion toiminnassa. Tästä osoituksena ovat mm. paikalliset alaluvut opiskelijoiden osallisuudesta ja lukiokoulutuksen arvoperustan yhteyteen ylös kirjatut lukiomme opiskelijan tuntomerkit. Tuntomerkit kertovat lukio-opintojen tavoitteista ja määrittävät ”miklulaisen” suhdetta oppimiseen, opiskeluun, ympäristöön ja muihin ihmisiin. Syksyllä 2021 opiskelijat järjestävät näistä huikean kuvituskilpailun – nyt valitettavasti joudumme tyytymään vain tylsään listaan.

Kuva: Silhouette, Keylight Libres De Droits (CC BY-NC), getdrawings.com

Miklulaiset

• ovat tietoisia omista tiedoistaan ja taidoistaan ja omaavat keinot niiden vahvistamiseen

• määrittelevät itse tavoitteensa

• työskentelevät sinnikkäästi saavuttaakseen omat tavoitteensa

• huolehtivat omasta ja toisten hyvinvoinnista

• innostuvat toimimaan ja innostavat muita mukaan

• rajaavat työmääräänsä ja tarvittaessa rentoutuvat

• toimivat luontevasti ja toisia kunnioittaen monikulttuurisessa ympäristössä

• pitävät kiinni yhdenvertaisuudesta ja toimivat sen edistämiseksi ja

• kunnioittavat ympäristöä.

Opetussuunnitelmatyöskentely on tiivistänyt työyhteisöämme ja auttanut meitä kiteyttämään yhteistä näkemystämme Miklusta. Meidän lukiollemme prosessi tuli oikeaan aikaan ja antaa hyvät lähtökohdat työyhteisön yhä jatkuvalle kehittymiselle myös tulevina vuosina.

---

Teksti: Miika Lahti