Opetussuunnitelmatyö vie työyhteisöä eteenpäin
Tulus-hankkeen alkaessa Mikkelin lukiokenttä oli ollut pitkän myllerryksen kohteena. Vuosikymmenen ajan jatkunut kehitys oli tullut pisteeseen, jossa kaupungissa toimi enää yksi päivälukio. Erityisesti pienempiin yksiköihin tottuneet opettajat, huoltajat ja opiskelijat olivat huolissaan ”yksilön katoamisesta ison laitoksen rattaisiin” ja aiempien lukioiden perinteiden unohtumisesta. Tulus-hankkeen keskiössä ollut opetussuunnitelmatyö tulikin lukiolle otolliseen aikaan, sillä prosessiin kiinteästi liittyvät kysymykset toimintakulttuurista, arvoista ja tavoitteista olivat pinnalla muutenkin.
Mikkelin lukion osalta OPS-prosessia koordinoimaan valittiin kaksi lukion opettajaa, Miika Lahti ja Ulla Koivukangas. Uudistus alkoi kovalla tohinalla 14.9.2019 Mikkelissä järjestetyllä Supervesolla. Tähän veso-koulutukseen oli kutsuttu ns. Viisiapila-verkoston kaupunkien (Hämeenlinna, Jyväskylä, Kuopio, Lahti ja Mikkeli) lukio-opettajat, eli yhteensä noin 600 työntekijää. Opettajat saivat monikaupunkisesta yhteistyöstä hyvät eväät koulu- ja oppiainekohtaisen OPS-työskentelyn aloittamiseen. Eri kaupunkien OPS-koordinaattoreiden kanssa taas kehitettiin yhteisiä kyselypohjia, joita hyödynnettiin opetussuunnitelmien uudistuksen alussa toteutetuissa opiskelija-, opettaja- ja huoltajakyselyissä.
Supervesoa varten tehty esittelyvideo
Superveson ohjelmaan pääset tutustumaan täällä: https://sites.google.com/edu.mikkeli.fi/superveso/etusivu
Arvokeskustelun tärkeys ja opiskelijoiden osallisuus
Nyt OPS-uudistuksen loppumetreillä voidaan havaita miten puolentoista vuoden aikana lukion arvot, toimintakulttuuri ja tavoitteet selkeytyivät. Niin tärkeää kuin hienot lukiotoimintaa säätelevät asiakirjat ovatkin, melkein yhtä tärkeää on se, että koko lukio todella pysähtyi käymään arvokeskustelua. Vaikka oppiminen on kaikille yhteistä, mahtuu lukion laajaan oppiainekenttään, henkilöstöön ja sidosryhmiin myös paljon kilpailevia näkemyksiä arvoista ja lukiokoulutuksen tulevaisuudesta. Ilman OPS-prosessia ainakaan meidän lukiossamme tätä keskustelua ei olisi käyty sen vaatimalla vakavuudella ja laajuudella.
Lukio ei toimi irrallaan ympäröivästä yhteiskunnasta ja uudistuksen yhteyteen sijoittunut koronapandemia ja etäopetusarki selkeyttivät osaltaan monia lukiokoulutuksen muutokseen liittyviä pohdintoja. Tulevaisuuden lukio on monipaikkainen, osittain etäopiskeltu ja oppimispoluiltaan yhä yksilöllisempi ja moninaisempi. Kaiken keskiössä on kuitenkin yhteisön jäsenten keskinäinen kohtaaminen, missä kasvokkain tapahtuvat yksilölliset oppimiskokemukset ovat korvaamattomia.
Jos paikallisesta opetussuunnitelmauudistuksesta pitäisi nostaa yksi asia esille, sanoisin sen olevan opiskelijoiden osallisuuden ja omistajuuden vahvistuminen lukion toiminnassa. Tästä osoituksena ovat mm. paikalliset alaluvut opiskelijoiden osallisuudesta ja lukiokoulutuksen arvoperustan yhteyteen ylös kirjatut lukiomme opiskelijan tuntomerkit. Tuntomerkit kertovat lukio-opintojen tavoitteista ja määrittävät ”miklulaisen” suhdetta oppimiseen, opiskeluun, ympäristöön ja muihin ihmisiin. Syksyllä 2021 opiskelijat järjestävät näistä huikean kuvituskilpailun – nyt valitettavasti joudumme tyytymään vain tylsään listaan.
Miklulaiset
ovat tietoisia omista tiedoistaan ja taidoistaan ja omaavat keinot niiden vahvistamiseen
määrittelevät itse tavoitteensa
työskentelevät sinnikkäästi saavuttaakseen omat tavoitteensa
huolehtivat omasta ja toisten hyvinvoinnista
innostuvat toimimaan ja innostavat muita mukaan
rajaavat työmääräänsä ja tarvittaessa rentoutuvat
toimivat luontevasti ja toisia kunnioittaen monikulttuurisessa ympäristössä
pitävät kiinni yhdenvertaisuudesta ja toimivat sen edistämiseksi ja
kunnioittavat ympäristöä.
Opetussuunnitelmatyöskentely on tiivistänyt työyhteisöämme ja auttanut meitä kiteyttämään yhteistä näkemystämme Miklusta. Meidän lukiollemme prosessi tuli oikeaan aikaan ja antaa hyvät lähtökohdat työyhteisön yhä jatkuvalle kehittymiselle myös tulevina vuosina.
Teksti: Miika Lahti