Syksyn 2020 aikana työstimme koko nettikoulutuksen väen voimin tulevan opetussuunitelman yleisen osan teemoja pedagogisissa aamu-ja iltapäivissä. Näitä tapaamisia valmistelivat moniammatilliset 4-5 hengen asiantuntijaryhmät, joita arjessa kutsuimme LOPS-dreamteameiksi. Tapaamisten tarkoituksena oli ensisijaisesti pohtia, mitä kunkin ryhmän vastuulla ollut opetussuunnitelman luku/teema Nettilukion ja Otavan Opiston aikuislukion arjessa konkreettisesti tarkoittaa:
Mikä on nykytilanne ja millainen tavoitetila LOPSissa kuvataan?
Mikä on juuri meille keskeisintä ja olennaista juuri tässä hetkessä?
Miten LOPSin tavoitteet kyseisen teeman osalta ilmenevät arjessamme ja toiminnassamme?
Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia tavoitteiden toteutumiseen voi liittyä?
Toiveena oli, että yhteisten tapaamisten jälkeen meillä olisi pohjamateriaalia paikallisen opetussuunnitelman kyseisten lukujen kirjoittamiseen. Pedagogisiin aamu- ja iltapäiviin kokoonnuttiin mm. seuraavien teemojen merkeissä: arviointi, toimintakulttuuri, laaja-alainen osaaminen ja ohjaus. Kukin dreamteam sai vapaat kädet toteutuksen suhteen.
Toimintakulttuuria näkyväksi
Toimintakulttuurityöryhmä päätti toteuttaa pedagogisen hetken työskentelyn Seppo-pelin avulla. Valmisteluvaiheessa ryhmä valitsi LOPS2021 -toimintakulttuuriluvusta kuusi näkökulmaa, joista kustakin tehtiin Seppo-peliin seuraavat rastit:
Hyvää ja kaunista: Toimintakulttuuri ilmenee arjen teoissa. Mieti, mitä sellaista sinä olet tänään tehnyt, mikä ilmentää sitä, miten sinä välität opiskelijasta?
Voi hyvin: Opiskelijoiden fyysistä hyvinvointia on pyritty lisäämään esimerkiksi tuomalla liikkuminen osaksi kursseja, mutta kuinka edistämme toiminnassamme opiskelijoiden psyykkistä hyvinvointia? Mitä uusia tapoja voisimme löytää?
Kestävä tulevaisuus: Mistä elementeistä kestävä tulevaisuus koostuu, ja mitkä siihen liittyvät asiat näkyvät ja/tai korostuvat toimintakulttuurissamme? Listatkaa konkreettisia esimerkkejä. Entä mitä voisimme parantaa?
Kielitietoisuus ja kulttuurinen moninaisuus: Kuinka tukea opinnoissa sellaisia opiskelijoitamme, joiden äidinkieli ei ole suomi? Kuinka voisimme huomioida heidät paremmin?
Oppiva yhteisö: Jo muinaisessa historiassa viime vuosituhannella nettikoulutusten esi-isät kertoivat virtuaalisilla leirinuotiolla nettikoulutusten toimivan formaalin koulutuskentän täydentäjinä, jolloin olemassaolomme oikeutus olisi oppimisen, opettamisen ja ohjaamisen uusien tapojen laboratoriona toimiminen. Onko tämä totta yhä tänään? Jos, niin miten se ilmenee tänä päivänä?
Osallisuus: Opiskelijoiden osallisuutta on pyritty vahvistamaan monenlaisin keinoin. Nämä keinot ovat pääasiassa olleet ohjauksellisia keinoja, eli on pyritty löytämällä paikkoja jossa opiskelijat voivat kohdata toisiaan sekä ohjaajia ja opettajia. Millä keinoin opiskelijoita voisi osallistaa verkkokurssien ja Muikun kehittämiseen? Keksikää konkreettisia ja helposti toteutettavia tapoja.
Työskentely tapahtui Seppo-ympäristöön laadituilla yksittäisillä työpisteillä. Kuvassa on avattu sisäänpääsynäkymä Kulttuurisen moninaisuuden ja kielitietoisuuden pisteeseen.
Osallistujat jaettiin työskentelyssä n. viiden hengen ryhmiin, joissa heillä oli rauhassa aikaa keskustella ja pohtia toimintakulttuuri-Seppoon ennakkoon laadittuja kysymyksiä ja kirjata muistiin vastauksiaan. Vastaukset jaettiin työskentelyn lopuksi kaikille osallistujille nähtäväksi. Paitsi että saimme kuin saimmekin ryhmien tuotoksista toivomaamme materiaalia paikallisen opetussuunitelmamme kirjoittamiseen, myös ymmärryksemme uuden opetussuunnitelman tavoitteista täsmentyi ja syveni näiltä osin.
Nettilukion toimintakulttuurille tyypilliseen tapaan kaikki pelaajat olivat etänä ja tästä syystä Seppo-peli vaatikin joitakin täsmennyksiä ryhmätyöskentelyn ohjeistukseen: etukäteen joukkueille oli ohjeistettava se, että vain yksi joukkueen jäsen avaa pelin, jakaa muille näyttönsä ja kirjaa vastaukset. Näillä ohjeistuksilla rastiradan kiertäminen etänä toimi hyvin. Pelin jälkeen saimme palautetta siitä, että vaikka samat sisällöt olisi voinut käsitellä vaikkapa jaettuun dokkariin otsikoiden alle kirjoittelemalla, pelin visuaalinen ilme, tehtävien avautuminen yksi kerrallaan ja pelimäinen eteneminen toivat työskentelyyn uutta intoa.
Kohta paikallista LOPSia
Työskentelyssä saatujen muistiinpanojen ja täsmennysten avulla työstettiin ja täydennettiin paikallisen opetussuunnitelman toimintakulttuurin kuvausta. Asiakirjatyötä tärkeämpää työskentely ja sen anti olivat kuitenkin varsinaisen toimintakulttuurimme sanoittamisen ja kehittämisen näkökulmasta. Sepon teemoihin on palattu pedagogisen hetken jälkeen, ja siinä määritellyt näkökulmat toimivat työtämme ohjaavina tekijöinä.
Asiakirjatyön ja määrittelyn lisäksi tärkeää on käydä keskustelua yhdesäs toimintakulttuurin periaatteista. Vaikka yksittäisten periaatteiden määritellyt nimet/otsikot unohtuisivatkin jossain kohtaan, vaikuttaa näistä käyty yhteinen keskustelu osallistuneiden opettajien ja ohjaajien ajatteluun ja toimintaan. Usein vaikutus on välillistä tai tulee näkyväksi toiminnassa vasta myöhemmin, mutta tärkeintä on pitää toimintakulttuuriin liittyvät teemat esillä ja käsitellä niitä juuri siitä näkökulmasta, kuinka nämä tulevat jokaisen meidän yksittäisen opettajan, ohjaajan ja muun työntekijän toiminnassa arjessa.
Teksti: Miia Siven ja Aki Luostarinen
Toimitus: Aki Luostarinen
