Oppimisen osaaja -hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut Nettilukion opiskelijakuntatoiminnan vahvistaminen. Opiskelijakuntatoimintaa koordinoi kaksi verkko-ohjaajaa ja tavoitteena on ollut saada opiskelijat ottamaan itse enemmän vastuuta toiminnan pyörittämisestä. Nettilukiossa opiskelijat eivät valitse keskuudestaan erillistä opiskelijakunnan hallitusta, vaan toimintaan saavat tulla kaikki halukkaat vapaasti mukaan. Tällä hetkellä opiskelijakuntatoiminnassa on mukana viisi aktiivia.
Jokainen hengentuote on tekijälleen jollakin lailla henkilökohtainen. Siksi muiden antama palaute on merkityksellistä. Kun aloitimme Nettilukiossa syksyllä 2021 opiskelutaitoihin kohdennetun ilmiön suunnittelun, käytimme aluksi aiempia kokemuksiamme apuna. Pohdimme, miten voisimme tuoda mukaan vertaispalautteen antamista ja miten sillä olisi kahtalainen rooli toisaalta yhteenkuuluvuuden luomisessa samaa kokeneiden kesken ja toisaalta henkilökohtaisen oppimisprosessia eteenpäin kuljettamisessa.
Psykologinen turvallisuus syntyy luottamuksen ilmapiirissä. Lyhyesti määriteltynä lukiolaisopiskelijan kannalta kyse on siitä, että opiskelija kokee voivansa olla läsnä opiskelutilanteissa ilman huolta ja että hän uskaltaa ilmaista itseään pelotta. Esa Saarinen on kiteyttänyt tämän osuvasti nolostumisvapaaksi vyöhykkeeksi.
Käytimme opiskelutaitoilmiössä Mestariharjoituksia-hankkeen kokeiluympäristöä Howspacea, joka tukee yhteisöllistä työskentelyä ja verkkososiaalisuutta. Ympäristössä on paljon mahdollisuuksia vertaistyöskentelyyn ja suunnittelimmekin avaamamme ilmiötuotoksille parityötilat, joissa opiskelijat voisivat rakentaa yhteistä portfoliota. Työskentelyä voisi rytmittää mukavasti asteittaisella edistämisellä ja vertaispalautteen avulla.
Mutta, mutta… onneksi meitä oli kaksi kokenutta verkkopedagogia luotsaamassa toteutusta. Ympäristön suomat mahdollisuudet eivät painaneet yhtä paljon kuin toisessa vaakakupissa vanha totuus siitä, että lähdetään liikkeelle opiskelijoiden alkuosaamisesta. Päätimme siis aloittaa kuulostellen – olihan jo ympäristö itsessään opiskelijoille uusi. Ilmiöjaksolla opiskelijoilla oli vastassa myös itsenäiseen Nettilukio-opiskeluun verraten paljon kohtaamisia entuudestaan tuntemattomien ihmisten kanssa.
Opiskelutaitoilmiö kokoso opiskelijoita laajalta maantieteelliseltä alueelta. Ensimmäinen yhteisyyden tunne rakennettiin sijoittamalla oma sijainti yhteiselle kartalle.
Alkukyselyiden ja ennakkoyhteydenottojen perusteella pyöräytimmekin alkuperäisen suunnitelmamme kokonaan uusiksi. Jälkikäteen arvioiden oli viisasta romuttaa ennakkosuunnitelmamme ja edetä opiskelijoita kuunnellen.
Saimme paljon todisteita siitä, että opintojaksoa ennen ja sen alussa opiskelijat arastelivat näkyväksi tulemista. Jotta voisi antaa opiskelijakaverille palautetta ja ottaa sitä vastaan toiselta, pitää tuntea turvallisuutta ja luottamusta. Käytimme siis aikaa siihen, että otimme verkkotilaa yhdessä haltuun, totuttelimme toisiimme, kohtasimme mahdollisimman turvallisesti ja säännöllisesti online-linjoille. Tallenteiden avulla mahdollistimme joustavan osallistumisen.
Opiskelijat saivat esittää kysymyksiä ja toivoa ilmiöteemaan liittyviä sisältöjä tapaamisiin. Reagoimme opiskelijoiden toiveisiin mahdollisimman nopeasti, mikä antoi opiskelijoille aidon kokemuksen siitä, että he voivat vaikuttaa yhteiseen tutkimusmatkaamme. Kuulluksi tulemisen tunne luo yhteenkuuluvuutta ja vastuun tunnetta. Jokaisen panos yhteisessä opiskelussa on tärkeä. Tämä antoi varmasti myös opiskelijoille rohkeutta ponnistella omien tuotosten parissa.
Luottamuksen ilmapiirin synnyttämiseen käytimme Howspace-ympäristön verrattomia työkaluja. Avasimme rinnakkain palautekanavia anonyymiin ja nimeltä annettavaan kommentointiin. Opiskelija sai itse valita, osallistuuko nimellä vain nimettä. Käytimme myös erilaisia pieniä kyselyitä luomaan yhteisyyden tunnetta. Samalla toki käsittelimme monin tavoin opiskelutaitoihin liittyvää ilmiömaailmaa. Opiskelijat saivat tilaisuuksia jakaa arkeaan ja tulla näkyviksi toinen toisilleen omassa tahdissaan ja omilla ehdoillaan.
Asiasisällön ohella jutusteltiin hauskoista asioista. Opettajat pyrkivät tietoisesti tuomaan omaa persoonallista ääntä ja olemusta työskentelyyn. Kuva: Wikimedia Commons, Tom Morris, 2011, CC BY-SA 3.0.
Mikä tahansa verkko-opiskelun työtila eroaa aika paljon luokkatilasta. Luokassa kaikki ovat heti näkyviä toinen toisilleen. Meillä ihmisillä on evoluution pitkään kehittämät keinot olla fyysisesti lähellä muita ihmisiä. Rekisteröimme nopeasti muiden olemassaolon ja mahdolliset uhkatekijät. Verkossa tilanne on toinen. Muut ovat kaukana, heistä saa hyvin vähän vihjeitä ja oma näyttäytyminen jännittää. Tutustuminen on hitaampaa ja luottamus rakentuu kokemusten myötä.
Asteittainen vuorovaikutusilmapiirin rakentaminen kannatti. Kun ilmiötuotoksia esiteltiin opintojakson lopulla, tunnelma oli katossa. Opiskelijat uskalsivat puhua ääneen, moni myös avasi kameransa ja yhdessä tunnustettiin, miten jännittää. Muutama uskalsi antaa oman työnsä esittelyn ilman häpeää opettajan tehtäväksi.
Opiskelijat antoivat vertaispalautetta yhteisen verkkotuokion tuokion ohella Howspacen työtilassa. Hyvä todiste asteittaisen ja opiskelijoita kuuntelevat ilmapiirin rakentamisesta oli se, miten viimeiseksi työnsä valmiiksi saanut uskalsi esitellä sen videolla omana itsenään ja se, kuinka opiskelijakaverit suorastaan rynnistivät antamaan palautetta omalla nimellään, omina itseinään. Kokemus kannustavan vertaispalautteen saamisesta synnytti vahvan motiivin jakaa samaa kanssaopiskelijoille.
Yhteyden tunne, samastuminen ja vertaisarvioinnin anti näkyy hyvin opiskelijakaverille annetussa palauttessa: “Esseesi on sujuvasti kirjoitettu ja olet mielestäni osannut hyvin yhdistellä teoriaa, omia ajatuksiasi ja kokemuksiasi. Pystyin samaistumaan moneen kohtaan. Vaikuttaa siltä, että olet jo tehnyt merkittäviä muutoksia opiskelutapoihisi ja se inspiroi minua ja motivoi itseänikin kokeilemaan uusia tapoja.”
Oppimisen yhteisöllistä luonnetta tarkasteltiin sisältöluennolla.
Teksti: Anne Rongas. Toteutuksen kehittelyssä olivat mukana ilmiön opekaveri Saara Kotkaranta. Pedagogista lähestymistapaa kehiteltiin Oppimisen osaaja-hankkeen työparin, Johanna Mattilan, kanssa.
Lukiolaisia työskentelemässä yhdessä Pieksämäen lukiolla
Pieksämäen lukiossa Oppimisen osaaja -hanke alkoi historian ja maantieteen oppiaineiden ja opettajien välisellä yhteistyöllä. Lukuvuonna 2020-21 yhteistyö alkoi lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden kanssa. Oppiaineiden pakolliset ensimmäiset kurssit sijoitettiin samaan jaksoon ja peräkkäisille oppitunneille. Tuntijärjestys mahdollisti molemmille opettajille läsnäolon toistensa tunneilla sekä ryhmätyön teko- että esitysvaiheessa. Tämä mahdollisti sujuvan oppiaineyhteistyön.
Tarkoituksenamme oli herätellä opiskelijoita huomaamaan oppiaineet ylittäviä ja yhdistäviä teemoja. He tekivät kurssin aikana ryhmätyöt aiheista, mitkä sivusivat molempien kurssien aihealueita. Aiheita olivat mm. eroosio ja kaupungistuminen. Maantieteen osalta ryhmätyössä painotettiin erityisesti sijaintia maapallolla ja historian osalta ajoitusta.
Nyt kuluvana lukuvuonna 2021-22 meille ilmaantui mahdollisuus jatkaa samojen, nyt kakkosvuoden opiskelijoiden kanssa. Pakollisen Suomen historian kurssin ja maantieteen valinnaisen Yhteinen maailma-kurssin ajalla järjestimme Pieksämäen kaupunkikävelyn 75 minuutin oppitunnin puitteissa. Kävelyn aikana opiskelijoita pyydettiin tekemään havaintoja ja pohtimaan asioita kysellen ja keskustellen sekä opettajien että toistensa kanssa. Kirpeässä syyssäässä kiersimme Pieksämäen keskeisiä paikkoja. Hiekkapuron hautausmaalla opiskelijat katselivat vanhoja hautakiviä ja tekivät samalla tehtävän, jossa vertailtiin eri vuosisadalla syntyneiden elinajanodotetta.
Tämä opiskelumenetelmä osoittautui hyväksi havainnollistamaan kaupungin historiallista kehitystä maantieteen asettamissa rajoissa. Suot, Uhomäen drumliini ja vesistöt ohjasivat asutuksen keskittymistä tietyille alueille. Myöhemmin tätä muutti Savon radan linjaus Pieksäjärven itäpuolelle, mikä vaikutti merkittävästi Pieksämäen kaupunkirakenteeseen.
Saimme kaupunkikävelystä opiskelumenetelmänä erinomaista palautetta! Raittiissa ilmassa liikkuessa ja opettajien vuorotellen eri kohteissa kertomat asiat toimivat hyvin.
Lukiolaiset kaupunkikävelyllä erilaisissa maisemissa.
Ja jatkoa seuraa! Suunnittelun alla on ensi lukuvuoden (2022-23) ensimmäisessä jaksossa toteuttaa abeille historian ja maantieteen kertauskurssien aikana yhteinen esimerkiksi työpajatyyppinen oppimistapahtuma. Tarkoituksenamme on, että opiskelijat pääsevät yhdistämään molempien oppiaineiden sisältöjä ja havaitsemaan yhteisiä kosketuspintoja historian ja maantieteen välillä.
Yhteisopettajuus ja samojen opiskelijoiden kanssa työskentely on ollut antoisaa. Toistemme oppiaineiden lähestymistavat ovat avautuneet uudella tavalla ja syvemmin. Uskomme, että työtapamme on antanut myös opiskelijoille uusia näkökulmia monitieteelliseen ajatteluun.
Kaupunkikävely kuljetti opiskelijoita myös hautausmaalla.
Teksti: Johanna Tanskanen ja Marja-Liisa Nykänen, Pieksämäen lukio
Editointi ja julkaisu: Aki Luostarinen
Kevättalvella 2021 kokeilimme psykologian ykköskurssilla laaja-alaisten osaamisten itsearviointia ensi syksynä käyttöön tulevan opetussuunnitelman mukaisesti. Kuvasimme helmikuisessa bloggauksessa (linkki avautuu uuteen välilehteen) tämän itsearviointitehtävän laatimista. Abstrakti opetussuunnitelmakieli tiivistää syviä ja laajoja aiheita, joten vaaditaan paljon ajattelutyötä ja sanoitusten hiontaa. Yhtenä tavoitteena olikin saada opiskelijoilta palautetta ymmärrettävyydestä. PS1-kurssi sopi kokeiluun sisältönsä puolesta, sillä kurssin sisältöihin kuuluvat oppiminen ja taitava opiskelu.
Kokeilu toteutettiin niin, että PS1-kurssin alussa opiskelijat täyttivät itsearviointilomakkeen ja kurssin päättyessä he palasivat omiin arviointeihinsa (tässä puhutaan vielä kurssista LOPS2016-kielellä). Opiskelijoilta kerättiin palautetta sekä itsearvioinnin täyttämisestä että loppuvaiheessa omiin vastauksiin palaamisesta. Osallistujia oli 12, ja osallistuminen oli vapaaehtoista. Kaksi kolmasosaa piti itsearviointitehtäviä melko ymmärrettävinä ja yksi kolmannes jokseenkin ymmärrettävänä. Sanallisissa palautteissa nousi esille useita tarkennusta vaativia kohtia. Eniten palautetta tuli vaikeista käsitteistä.
Opiskelijan sanoin:
“Käsitteet kuulostivat monimutkasilta. Ehkä enemmän voisi avata vaadittuja osaamisen alueita. Tämä globaali kohta oli haastava, kun en täysin ymmärtänyt, mitä se tarkoittaa.”
Sanallisiin ilmaisuihin on todella tärkeää kiinnittää huomiota. Vaikka kahden opettajan voimin yritimme muodostaa itsearviointilomakkeelle mahdollisimman ymmärrettäviä ja yksiselitteisiä väitteitä, tunnistimme itsekin, että hiontaa tarvitaan vielä. Meillä ei etäopettajina ole mahdollisuutta käydä oppituntikeskustelua opiskelijoiden kanssa. Siksi tämä kokeilu palautelomakkeineen oli arvokas tilaisuus kuulla opiskelijoiden ääntä. Selkeän kielen tuottaminen on todella vaativaa.
Opiskelijan sanoin:
“Olen erittäin itsekriittinen joten tekee hyvää pohdiskella omaa opiskelua ja opiskelutapoja.”
Omien opiskeluvalmiuksien tarkastelu vaatii pysähtymistä. Edistymistä ei voi havaita pistemäisellä tarkastelulla vaan tarvitaan aikaperspektiiviä. Erityisen tärkeänä opiskelijat pitivätkin sitä, että itsearviointiin palattiin. Itsearviointi palvelee omien opiskelutaitojen kehittämistä. Se ei vaikuta arvosanaan. Itsearvioinnin mielekkyyttä pitää opiskelijapalautteen perusteella vielä tarkemmin perustella. Lukiolaiset ovat tavoiterationaalisia. Motivointi on siis tärkeää. Itsearviointia ei toteuteta turhan päiten.
Muutama opiskelija yllättyi myös siitä, miten oma arvio opiskelutaidoista oli alkuvaiheessa liian optimistinen. Psykologia oli kaikille uusi oppiaine. Vaikka suuri osa sisällöistä oli arjesta tuttuja, tutkimuksellinen näkökulma ja käsitteellisen ymmärryksen omaksuminen koettiin vaativiksi. Luettuaan omaa itsearviointiaan kurssin lopulla, opiskelija pohti: “Olin kurssin alussa tosi varma itsestäni ja varma siitä että se olisi helppoa, mutta nyt tämä kurssi on ehkä aiheuttanut minulle paljon ahdistusta, stressiä ja pelkoa siitä että en selviäisi tästä.” Opiskelu herättää kaikenlaisia tunteita, myös ahdistusta. Sama opiskelija pohti myös sitä, miten vaikeiden asioiden opiskelu tuotti myös onnistumisen tunteita. Negatiiviset tunteet kuuluvat opiskeluun. Tämän aiheen pariin palaamme vielä.
Esittelimme opiskelijan kanssa 19.4.2021 kokeiluamme Itä-Suomen yliopiston webinaarissa. Alla diapakettimme. Voit tutustua dioihin myös tällä linkillä (linkki avautuu ulkopuoliseen palveluun).
Teksti: Anne Rongas ja Johanna Mattila
Julkaisu: Aki Luostarinen
Tuen portaista jatkumoon. Kuva: Virve Mörsky
Oppimisen osaaja -hankkeessa on tarkoitus selkeyttää ja jatkokehittää kaiken tasoisen oppimisen tuen toimintoja.
Oppimisen tukeminen Nettilukiossa voidaan jaotella neljään toisiaan täydentävään osioon: Opintojen ohjaus, Itsenäinen verkko-opiskelu, Tapahtumat ja yhteistoiminta sekä Aineoppiminen.
Opiskelija saa opiskelijaksi otossa oman verkko-ohjaajan joka on oppimisen asiantuntija. Oma ohjaaja on opiskelijan lähikontakti Nettilukiossa. Oman ohjaajan kanssa luodaan kokonaiskuva opiskelijan tilanteesta. Yhdessä laaditaan opintosuunnitelma ja kuva opintoihin ja oppimiseen vaikuttavista asioista laajasti.Tilannetta päivitetään säännöllisesti. Ohjauksellisia pienryhmiä hyödynnetään yhteisöllisyyden ja vertaistuen rakentumisessa.
Itsenäinen verkko-opiskelu mahdollistaa laajasti opiskelijan tilanteen ja erityistarpeiden huomioimisen. Opintoaikaa on neljä vuotta, joiden aikan opiskelija voi opiskella suunnitelmaansa kuuluvia kursseja täysin vapaassa järjestyksessä. Opiskelun mahdollisuus 24/7 ympäri vuoden mahdollistaa opintojen sopeuttamisen opiskelijan tilanteeseen. Opiskelija saa ohjausta itselle sopivan aikataulun, opiskeluympäristöjen, vireystilan ja tukimateriaalin huomioimisessa. Opiskelijoilla on ollut mahdollisuus opiskelijaryhmittäin ajoittain tarjottuun Oppimisen tuen-chattiin osallistumiseen, jossa saa henkilökohtaista apua oppimise haasteisiin. Oppimisympäristö Muikussa olevan chatin laajempi käyttöönotto odottaa vielä hälyytystoimintoa. Opetukselliset ratkaisut käsittävät tuetumpia opiskelumuotoja , jotka on sidottu aikatauluihin. Tälläisiä ovat hankkeen aikana käyttöön vakioituneet parvi- ja kevytryhmäkurssit. Näillä kursseilla on strukturoitu opiskelu rakenne, opettajan läsnäoloa ja ohjeaukellista ykslöllistä tukea oppimiseen. Vertaistuen ja opiskelukontaktien luomiseen kurssit ovat hyvä mahdollisuus. Opiskelija saa aina tarvittaessa yhteyden kurssin opettajaan oppimisympäristö Muikun viestimillä. Väliarviointien saantimahdollisuus lisää oppimisen kohdentamista perustaitojen varmistamiseen ennen soveltavaa oppimista.
Haluatko harjaantua vuorovaikutustaidoissa? Kaipaatko tsemppiä ja keinoja opiskeluun tarttumiseen? Kaipaatko vertaistukea? Auttaako keskustelu oppimista? Haluatko Vaihtaa näkökulmia asioista tai opiskella yhdessä?
Keskeinen kehittämisen kohde Nettilukiossa on vertaisuuden ja osallisuuden vahvistaminen oppimisen tukemiseksi. Oppimisen ja opiskelun tuen näkökulmasta opiskelun tietoja ja taitoja käsitellään eri teemojen kautta viikoittain Toreilla. Torit ovat puolistrukturoituja verkkotapahtumia, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua vuorovaikutukseen. Vuodessa on myös pidempiä jaksoja eri oppimiseen liittyvien teemojen osalta eli Teemaryhmiä. Teemaryhmät ovat viikottaisiin tapaamisiin ja työskentelyyn perustuvia n. 5-8 viikon mittaisia oppimisen tuen ryhmiä. Vakioituneeseen tarjontaan ovat kiinnittyneet mm. oppimisen haasteita, mielenhyvinvointia, motivaatiota käsittelevät Teemaryhmät. Ensi kaudelle alkusuunnitelun kautta rakentuu kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin hybriditeemaryhmä. Kerran viikossa opiskelijoilla on mahdollisuus tulla kohtaamaan toisiaan virtualliselle kahvitauolle. Kevään aikana on startannut pilotointina nuorten oppijoiden voimavararyhmä, jonka päätarkoitus on tarjota asiantuntija-apua oppimisen ja opiskeluarjen kysymyksiin ja johdattaa vertaistuen ja itseorganisoituvan yhteisöllisyyden pariin. Myös pajamutoisen opiskelun kokeiluja on tarkoitus mahdollisesti tarjota jatkossa laajemmin. Työskentely näiden teemojen parissa on koko työnkuvaamme leikkaavaa, joten tehdään laajaa yhteistyötä muiden hankkeidemme ja perustyön kanssa.
Teksti: Virve Mörsky ja Annika Auronen
Julkaisu: Aki Luostarinen
Nettilukiossa järjestettiin maaliskuussa 2021 konkreettinen tehtävätyöpaja osana pedagogisten aamupäivien sarjaa. Pedagogiset aamupäivät ovat koko nettikoulutusten yhteisiä kehittämistapaamisia, joissa kussakin työskentelyn teemaksi nostetaan jokin ajankohtaisia opetussuunnitelmiin tai muuhun kehittämiseen liittyvä teema.
Tehtävätyöpajaa ennen teimme nykytilannetta kartoittavan kyselyn nettikoulutuksen henkilöstölle. Halusimme kootusti selvittää, millaisia erilaisia opiskelukykyä tukevia tehtäviä ja materiaalia missäkin oppiaineissa ja milläkin kursseilla on jo nyt käytössä. Kyselyn saatteessa opiskelukyky jäsennettiin seuraavasti:
Tiedonhallintaidot (esim. lähdekritiikki, luku- ja kuuntelutekniikat, kyky jäsennellä tietoa, kyky soveltaa tietoa)
Oppimaan oppimisen taidot (esim. tavoitteiden asettaminen, oman toiminnan arviointi suhteessa tavoitteeseen, oppimisstrategiat, metakognitiiviset taidot)
Opiskeluhyvinvointi (esim. tauottaminen ja lepo, onnistumiset (tavoitteiden purkaminen), fyysinen aktiivisuus, yhteistyö ja sosiaalinen tuki)
Asenne, motivaatio ja tunteet (oppijaminäkuva, pystyvyysuskomukset ja mindset, epävarmuuden ja epäonnistumisten sietäminen, innokkuus, uteliaisuus)
Kyselyn pohjalta rakensimme konkreettisen tehtävätyöpajan, jossa ideoitiin opettajien, ohjaajien ja materiaalintuottajien kanssa uusia opiskelutaitoa kehittäviä materiaaleja ja tehtäviä pienryhmissä Blackboard Collaboratessa. Lisäksi osallistujat saivat muokata ja kehittää edelleen jo olemassa olevia materiaaleja.
Ohjeistus tehtävien rakentamiseen oli seuraava:
Omia tehtäviä työstäessänne huomioikaa ainakin seuraavat asiat
Mille opintojaksolle tehtävä tehdään? Mihin oppiaineen tavoitteeseen ja sisältöön se liittyy? Liittyykö tehtävä tiettyyn/tiettyihin laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin?
Mitä valmista materiaalia tai aineistoja tehtävään kuuluu (onko jo valmiina vai pitääkö tuottaa)?
Mikä on konkreettinen tehtävänanto, joka opiskelijalle annetaan?
Mikä on tehtävän laajuus? Onko tehtävän sisällä valinnaisuutta (eriyttämisen mahdollisuutta)?
Onko tehtävä harjoitustehtävä vai arvioitava tehtävä?
Korvaako tehtävä jonkun olemassa olevan tehtävän tai tuleeko sen rinnalle?
Mitä opiskelijalta odotetaan prosessin ja tuotoksen osalta? Mitkä ovat tehtävän tavoitteet? Mitä ja mihin opiskelija tuottaa tehtävässä?
Miten tehtävä arvioidaan? Millaisen automaattipalautteen tai mallivastauksen opiskelija saa? Voitte miettiä myös arviointikriteerit.
Työpajassa ryhmät pääsivät (a) käymään yleistä keskustelua aiheen tiimoilta ja oppimaan toisiltaan sekä (b) työstämään konkreettisesti tehtäviä ja materiaaleja yhdessä.
Työpajan jälkeen tuotokset on koottu edelleen Nettilukion opiskelumateriaaleista vastaavan sisältötiimin hyödynnettäväksi ja vinkeiksi uusien opintojaksojen materiaalien tuottamiseen. Varsinaista tehtävämateriaalia työstetään edelleen, mutta alla yksittäisiä poimintoja kurssi- ja aiheideoista, joihin tehtäviä työpajan aikana työstettiin.
Aine: Ruotsi
Opintojakso: RUB15
Arvioitava vai harjoitus: Arvioitava, arvosana prosessista ja lopputuotoksesta
Tehtävän tavoite: harjaantua suunnittelemaan, tuottamaan sekä tarkistamaan ja muokkaamaan eli revisoimaan tekstiä, valmentaa yo-kirjoitusten viestinnällisten tehtävien tekemiseen, “työkalu”
Aine: ENA
Opintojakso: ENA9
Arvioitava vai harjoitus: harjoitus
Tehtävän tavoite: taklata huonoja kielenoppimiskokemuksia, purkaa omia negatiivisia uskomuksia itsestä englannin oppijana, vahvistaa minäpystyvyyttä. Angstibotti: kurssin alkuun “let’s get this over with” mikä ahdistaa englanninopiskelussa eniten?
Aine: Biologia
Opintojakso: BI2 Ekologian perusteet
Arvioitava vai harjoitus: Harjoitus
Tehtävän tavoite: Lähdekritiikin harjoittelu eliöiden ekologisten vaikutusten arvioinnissa. Miten eliölajin ihmisen arvioima haitallisuus eroaa eri tahojen kesken; onko jokin laji haitallinen vieraslaji vai onko se löytänyt Suomesta tyhjän ekologisen lokeron?
Aine: mikä tahansa
Opintojakso: kokeilu PS1-ryhmäkurssilla keväällä ja syksyn Opiskelutaidot-ilmiöjaksolla
Arvioitava vai harjoitus: oman opiskelun ohjaustyökalu
Tehtävän tavoite: auttaa opiskelijaa auttamaan itse itseään eteenpäin opiskelun aikajanalla eri pisteissä, joissa opinnot saattavat takkuilla, opettaja voi antaa sopivan kortin opiskelijalle ohjauksen yhteydessä tehtäväksi
LOPS-työ on loppusuoralla. Jokainen aineenopettaja on tavannut oman oppiaineensa sisältöjä sekä yleistä osaa, ja Nettilukion henkilöstö on tavannut ja käsitellyt opetussuunnitelman teemoja ja käytännön sovelluksia säännöllisissä pedagogisissa tapaamisissa. Reippaimmat ovat lukeneet ja kommentoineen paikallista suunnitelmaa.
Kun kaikkeutta lukee ensimmäistä kertaa läpi, päässä pyörii. Vasta käytäntöön vienti paljastaa yksityiskohtia, joita on todella pysähdyttävä miettimään. Uusien lukion oppimateriaalien tuottamisessa ja opintojaksojen ohjeistuksessa on otettava huomioon esimerkiksi kaikki, mikä vaikuttaa arviointiin. Arviointiin vaikuttavat asiat on nimittäin kyettävä selvittämään opiskelijalle opintojakson alussa selkeästi ja ymmärrettävästi.
Jokaisen moduulin kohdalla on siis luettava myös oppiaineen yleisiä tavoitteita. Monissa oppiaineissa määritellään oppiaineen arviointiin sisällytettäviä tietoja ja taitoja. Valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa tämä on aika monissa oppiaineissa muotoiltu lauseella “yleisten tavoitteiden saavuttamista arvioidaan moduulikohtaisten tavoitteiden ja keskeisten sisältöjen kautta”.
Aikuisten lukiokoulutuksessa kautta valtakunnan on jo yli 20 vuotta ollut opiskelumuotona etäopiskelu. Valtakunnallisessa aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelmassa etäopetuksen erityisyyttä ei ole huomioitu. Tätä me aivot nyrjähdellen yritämme juuri nyt Oppimisen osaaja -hankkeessa suunnitella käytäntöön. Vuorovaikutukseen liittyvät taidot ja niiden arviointi ovat kovinkin erilaisia toteuttaa etäopinnoissa verraten luokkatilanteeseen.
Yhteenvetona tämän aiheen ääreltä teimme omaa työtämme ohjaavan vinkin:
Kertaa jokaisen opintojakson kohdalla moduulikohtaisten tavoitteiden rinnalla oppiaineen yleiset tavoitteet, kun sanoitat arviointia opiskelijalle.
Käytännön esimerkkinä monipuolisen arvioinnin rakentamisesta etäopintoihin on alla ensimmäinen versio PS1-moduulin itsearviointitehtävästä. Tämä itsearviointi tehdään opintojakson alussa. Tehtävän avulla haluamme pysäyttää opiskelijan hetkeksi laaja-alaisten osaamisten äärelle. Itsearviointitehtävä on lomakemuotoinen. Monivalintatehtäviin suunnittelimme kolmiportaisen asteikon. Oikeaa sanoitusta testaamme parhaillaan käynnissä olevalla verkkokurssilla. Jokaisen monivalinnan jälkeen lomakkeella on myös vapaa vastauskenttä. Opintojakson lopussa opiskelija palaa tähän itsearviointiin ja pohtii, oppiko hän jotain uutta näihin tavoitteisiin liittyen.
Laaja-alaisen osaamiseni tällä opintojaksolla
PS1 opintojaksolla painottuvat lukion opetussuunnitelman laaja-alaisista osaamisista 1) monitieteinen ja luova osaaminen, 2) vuorovaikutusosaaminen sekä 3) globaali- ja kulttuuriosaaminen. Voit lukea tarkan kuvauksen laaja-alaisista osaamisista lukion opetussuunnitelmasta e-perusteet-verkkopalvelusta.
Arvioi oma lähtötilanteesi näiden osalta seuraavien väitteiden avulla.
1) Monitieteinen ja luova osaaminen
Osaan hankkia tietoa monipuolisesti eri lähteistä
Osaan lukea visualisoitua tilastotietoa
Osaan arvioida tiedon luotettavuutta
Osaan tuottaa sisältöä muilla keinoilla kuin kirjallisesti
Hallitsen lähdekritiikin taidon
Ymmärrän arkikielen ja tieteellisen kielen merkityseron
2) Vuorovaikutusosaaminen
Hallitsen ryhmätyötaidot
Osaan selittää opiskelemiani asioita muille ihmisille
Osaan tukeutua tarvittaessa opiskelussani muiden ihmisten apuun
Osaan käsitellä opiskelun herättämiä tunteita
Osaan ottaaa vastaan myönteistä palautetta
Osaan ottaa vastaan palautetta virheistäni
Osaan muuttaa opiskeluani palautteen perusteella
3) Globaali- ja kulttuuriosaaminen
Osaan eritellä oman identiteettini rakentajana sosiokulttuurisen ympäristöni vaikutuksia.
Osaan tunnistaa ihmisten kulttuuristen taustojen vuorovaikutustilanteissa.
Ymmärrän lapsuuden kasvuympäristön vaikuttuksen jokaisen ihmisen arvomaailmaan.
Tunnistan kulttuurien välisten kohtaamisten vaativuuden.
Ymmärrän sosiokulttuuristen ristiriitojen purkamisen arvon.
Tiedostan hyvän tulevaisuuden rakentamisen vaativan oman toimintani muuttamista.
Teksti: Anne Rongas ja Johanna Mattila
Hankkeen yhdeksi tavoitteeksi on määritelty opiskelukykyä kehittävät materiaalit (tavoite 1). Riittävä opiskelukyky ei vaikuta vain lukio-opintojen edistämiseen, vaan valmiuksia tarvitaan myös koulutusasteiden siirtymissä, jatko-opinnoissa ja tulevassa työelämässä. Opiskelukyky tukee opiskelijan jatkuvan oppimisen valmiuksia.
Materiaalien ympärille kytkeytyvät niin pedagogiset ja ohjaukselliset ratkaisut kuin menetelmät, ohjeet, tavoitteenasettelu ja arviointi kuin harjoitustehtävät ja varsinainen opiskelumateriaali. Mallinnukset ja erilaiset oppimiskykyä kehittävät materiaalit ja tehtävät kytkeytyvät lähi- ja etäopetukseen tai näitä yhdistävään sulautuvan oppimisen toteutukseen.
Tavoitteena on kehittää lähi- ja verkko-opetukseen ainedidaktisia ratkaisuja opiskelutaitojen ja niihin kytkeytyvien laaja-alaisten osaamisten systemaattiseen kehittämiseen ohjauksen ja aineenopetuksen yhteistyönä. Kehittäminen tapahtuu läpileikkaavasti eri aineissa, eli kyse on myös toimintakulttuurisesta muutoksesta. Tavoitteen edistämisessä huomioidaan laaja-alainen osaaminen ja korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö.
Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan erilaisia opiskelumenetelmiä, sulautuvan oppimisen malleja ja ohjauksellisia ratkaisuja, joissa opiskelija (a) tunnistaa ja sanoittaa opiskelun edellyttämää osaamista, (b) harjoittelee ja kehittää kyseisiä osaamisia sekä (c) arvioi osaamistaan.
Opiskelijoiden ääni tavoitteen toiminnan käynnistämisessä
Tavoitteen toiminnan käynnistämisen taustalla hyödynnetään syksyllä 2019 opiskelijoille tehtyä LOPS2019-kyselyä, jossa kartoitettiin monia uuteen opetussuunnitelmaan liittyviä näkökulmia arvoista laaja-alaiseen osaamiseen ja arviointiin. Oppimisen osaajan tehtävien ja materiaalien työstöä kyselystä ohjaavat erityisesti seuraavat kysymykset:
Jos arvioit nykyisten Nettilukion opiskelukokemustesi valossa, kuinka hyvin olet päässyt Nettilukiossa kehittämään omaa osaamistasi seuraavilla osa-alueilla:
Opiskelijat arvioivat nykyisten Nettilukion opiskelukokemustesi valossa, kuinka hyvin he ovat päässeet Nettilukiossa kehittämään omaa osaamistasi eri laaja-alaisen osaamisen osa-alueilla. Ei lainkaan tai vain vähän vastaukset painottuvat erityisesti kansainvälisessä osaamisessa ja vuorovaikutusosaamisessa.
Millaista osaamista sinä haluaisit lukio-opintojen aikana kehittää? Eli mitä haluaisit olla oppinut ja osata lukio-opintojen päätteeksi?
Haluan oppia asioita, jotka auttavat minua eteenpäin jatko-opinnoissa.
Oma-aloitteellisuutta, luovaa ja monipuolista osaamista.
Tietoja ja taitoja, joita tarvitaan yo-kirjoituksissa.
Erilaisia tutkimusmenetelmiä esimerkiksi historian tutkimuksen suhteen, ja toki luonnontieteiden perustat, nämä ovat tärkeimmät. Sitten tietenkin jonkinlainen kirjallinen osaaminen. Bonuksena olisi hienoa, jos lukiossa voisi valita ruotsin sijasta esimerkiksi Saksan, Espanjan, Venäjän tms. laajemmin käytetyn kielen.
Kansainvälistä osaamista.
Luovempia vaihtoehtoja ja materiaaleja kaipaisin.
Yleissivistys maailmasta. Tällä tarkoitan esimerkiksi historian tapahtumia, sääilmiöitä ja yhteiskunnan toimintaa.
Ehkä olisi hyvä jos omaa ajankäyttöä opetettaisiin tarkastelemaan niin, että oppisi asettamaan realistiset tavoitteet sopivasti aikataulutettuina.
Yleissisvistystä. Olisi hienoa jos oppisi myös tulevia tärkeitä arjen asioita, kuten laskujen maksamista, veroja, mahdollisesti rahan käyttöä/budjetointia/säästämistä.
Tiedonhakutaidot, lähdekriittisyys, suurien asiayhteyksien hallinta, kielitaito
Haluaisin oppia enemmän kansainvälistä vuorovaikutusta. Esim. eri kielten osaaminen olisi valttia nykypäivänä. Haluaisin olla oppinut kattavasti globaalista ja kotimaisesta politiikasta ja vaikuttamisesta, historiasta ja matematiikasta. Olen jo nyt löytänyt aivan uuden kipinän myös äidinkielen opintoja kohtaan; olen lukenut enemmän kirjoja kuin pitkään aikaan.
Haluaisin olla oppinut sen, kuinka ja mitä voisin tehdä planeettamme hyväksi
Ennen kaikkea omia opiskelutaitoja
Muikku ja materiaalit: Onko jotain mistä haluat antaa palautetta Muikkua ja kurssimateriaaleja koskien? Onko jotain mitä Muikusta ja materiaaleista puuttuu sinun mielestäsi?
Olen ollut itse hyvin tyytyväinen tehtäviin. Äidinkielen kurssit antoivat mahdollisuuden valita myös luettavia kirjoja laajasta valikoimasta. Alimmaiseen kysymykseen vastaus: Haluaisin opiskella kursseilla, jotka yhdistävät eri aineita, mutta niissä tulisi olla paljon valinnan mahdollisuuksia.
Mielestäni Muikun toiminta ja materiaalit ovat olleet hyviä.
Muikun kurssimateriaaleihin voisi lisätä videoluentoja niitä olen vähän kaivannut. Joitain lyhyitä videoita siellä jo on, mutta kuvattuja oppitunteja ei.
Tähän mennessä opiskelemani Muikun materiaalit vaikuttavat hyviltä ja haastavilta. Mielestäni materiaalit ja Muikku on selkeä ja hyvä kokonaisuus.
Materiaaleissa kehotetaan välillä vain etsimään itse tietoa netistä, mikä on välillä haastavaa koska tietoa löytyy niin paljon ja niin monenlaista. Erityisesti toivoisin vielä selkeämpiä (rautalangasta väännettyjä) ohjeita ja apukysymyksiä siihen, mihin tehtävässä haetaan vastausta.
Materiaalintuotanto tavoitteen tukena
Otaviassa materiaalintuotanto on keväällä 2021 vilkkaimmillaan ja erilaisia opiskelukykyä tukevia ratkaisuita rakennetaan LOPS2021-opintojaksojen sisään. Mikkelin lukiossa suunnitellaan lähi- ja etäopetusta yhdistäviä sulautuvan oppimisen malleja. Pieksämäen lukio on puolestaan suunnitellut ja toteuttanut yhteisopettajuutta vahvistavia yhdistelmäopintojaksoja.
Nettilukion materiaalintuotannon tueksi ollaan laatimassa opettajille ja ohjaajille kyselyä, joka kartoittaa olemassa olevia materiaaleja ja tehtäviä siitä näkökulmasta, miten ne jo nykyisellään tukevat opiskelutaitojen kehittymistä. Tämä antaa hyvää pohjaa laajentaa tehtävä- ja materiaalivalikoimaa tulevilla opintojaksoilla.
Teksti: Miia Siven ja Aki Luostarinen
Toimitus ja julkaisu: Aki Luostarinen
Hankkeessa yhtenä tavoitteena on opiskelijoiden osallistumisen ja vertaisuuden kokemusta vahvistavien toimintatapojen lisääminen (tavoite 3). Tausta-ajatuksena on, että yhteisöllisyys ja yhdessä oppiminen vahvistavat opiskelijan oman oppijuuden kokemusta, ylläpitävät opiskelumotivaatiota ja auttavat etenemään opinnoissa sekä lisäävät opintoihin sitouttavaa merkityksellisyyden kokemusta. Osallisuutta, vertaisuutta ja yhteisöllisyyttä tuetaan erilaisin sekä rakenteellisin että ohjauksellisin keinoin.
Tavoitteena on luoda pienryhmäohjauksen malli, joka on sovellettavissa sekä lähi- että etäopiskelussa. Pienryhmäohjauksessa on mahdollista luontevasti rakentaa vertaisuuden kokemusta. Opiskelija voi toisten opiskelijoiden kanssa hahmottaa omaa tilannettaan moninäkökulmaisesti ja saada kokemuksen, ettei ole asioiden kanssa yksin. Toimiva pienryhmäohjaus edellyttää erilaisia ohjaustaitoja, mm. tietoa ryhmäohjauksen dynamiikasta. Hankkeen aikana on tavoitteena luoda ymmärrystä ja rakentaa yhteistä mallinnusta siitä, miten pienryhmäohjausta voi laadukkaasti toteuttaa, jotta eri toimijoilla (ohjaajat ja opettajat) olisi riittävä yhteisesti jaettu osaamisperusta pienryhmien ohjaukseen.
Opiskelijoille kuvataan myös vaikuttamis- ja osallisuuspolku, jotta heille on nykyistä selkeämmin nähtävissä, miten ja missä yhteiseen toimintaan voi osallistua sekä miten opiskelija voi vaikuttaa. Osa yhteisöllisyyden rakennusaineista on jatkuvasti läsnä osana opiskelua, mutta niiden lisäksi toteutetaan hankkeen aikana yhteisöllisyyttä ja osallisuutta vahvistavia tapahtumia.
Oppimisen osaaja -hanke sai positiivisen rahoituspäätöksen Opetushallituksesta! Hanketta koordinoi liikelaitos Otavian Nettilukio, ja sen toteuksessa ovat mukana Mikkelin lukio ja Pieksämäen lukio.
Hankkeen tavoitteet ovat:
1. Opiskelukykyä kehittävät materiaalit, menetelmät ja opetuksen organisoituminen
2. Erityispedagogiikasta kaikkien pedagogiikkaa: pedagogiset ja ohjaukselliset ratkaisut
3. Kohtaamiset, osallisuus ja vuorovaikutteisuus lukio-opinnoissa
4. Arviointi opiskelukykyä tukemassa ja opiskelutaitoja vahvistamassa
Hankkeen kokonaiskoordinoinnista vastaa Otaviassa verkkokoulutuspäällikkö ja aineenopettaja Miia Siven. Hankkeen yhteystiedoista löydät eri tavoitteiden ja toimijoiden vastuuhenkilöt.
Hankekonsortio piti ensimmäisen yhteistapaamisen 11.11. Marraskuisissa tunnelmissa kävimmme läpi hankkeen suunitelman ja tulevia toimenpiteitä Nettilukion, Mikkelin lukion ja Pieksämäen lukion yhteistyönä.
