Kevättalvella 2021 kokeilimme psykologian ykköskurssilla laaja-alaisten osaamisten itsearviointia ensi syksynä käyttöön tulevan opetussuunnitelman mukaisesti. Kuvasimme helmikuisessa bloggauksessa (linkki avautuu uuteen välilehteen) tämän itsearviointitehtävän laatimista. Abstrakti opetussuunnitelmakieli tiivistää syviä ja laajoja aiheita, joten vaaditaan paljon ajattelutyötä ja sanoitusten hiontaa. Yhtenä tavoitteena olikin saada opiskelijoilta palautetta ymmärrettävyydestä. PS1-kurssi sopi kokeiluun sisältönsä puolesta, sillä kurssin sisältöihin kuuluvat oppiminen ja taitava opiskelu.
Kokeilu toteutettiin niin, että PS1-kurssin alussa opiskelijat täyttivät itsearviointilomakkeen ja kurssin päättyessä he palasivat omiin arviointeihinsa (tässä puhutaan vielä kurssista LOPS2016-kielellä). Opiskelijoilta kerättiin palautetta sekä itsearvioinnin täyttämisestä että loppuvaiheessa omiin vastauksiin palaamisesta. Osallistujia oli 12, ja osallistuminen oli vapaaehtoista. Kaksi kolmasosaa piti itsearviointitehtäviä melko ymmärrettävinä ja yksi kolmannes jokseenkin ymmärrettävänä. Sanallisissa palautteissa nousi esille useita tarkennusta vaativia kohtia. Eniten palautetta tuli vaikeista käsitteistä.
Opiskelijan sanoin:
“Käsitteet kuulostivat monimutkasilta. Ehkä enemmän voisi avata vaadittuja osaamisen alueita. Tämä globaali kohta oli haastava, kun en täysin ymmärtänyt, mitä se tarkoittaa.”
Sanallisiin ilmaisuihin on todella tärkeää kiinnittää huomiota. Vaikka kahden opettajan voimin yritimme muodostaa itsearviointilomakkeelle mahdollisimman ymmärrettäviä ja yksiselitteisiä väitteitä, tunnistimme itsekin, että hiontaa tarvitaan vielä. Meillä ei etäopettajina ole mahdollisuutta käydä oppituntikeskustelua opiskelijoiden kanssa. Siksi tämä kokeilu palautelomakkeineen oli arvokas tilaisuus kuulla opiskelijoiden ääntä. Selkeän kielen tuottaminen on todella vaativaa.
Opiskelijan sanoin:
“Olen erittäin itsekriittinen joten tekee hyvää pohdiskella omaa opiskelua ja opiskelutapoja.”
Omien opiskeluvalmiuksien tarkastelu vaatii pysähtymistä. Edistymistä ei voi havaita pistemäisellä tarkastelulla vaan tarvitaan aikaperspektiiviä. Erityisen tärkeänä opiskelijat pitivätkin sitä, että itsearviointiin palattiin. Itsearviointi palvelee omien opiskelutaitojen kehittämistä. Se ei vaikuta arvosanaan. Itsearvioinnin mielekkyyttä pitää opiskelijapalautteen perusteella vielä tarkemmin perustella. Lukiolaiset ovat tavoiterationaalisia. Motivointi on siis tärkeää. Itsearviointia ei toteuteta turhan päiten.
Muutama opiskelija yllättyi myös siitä, miten oma arvio opiskelutaidoista oli alkuvaiheessa liian optimistinen. Psykologia oli kaikille uusi oppiaine. Vaikka suuri osa sisällöistä oli arjesta tuttuja, tutkimuksellinen näkökulma ja käsitteellisen ymmärryksen omaksuminen koettiin vaativiksi. Luettuaan omaa itsearviointiaan kurssin lopulla, opiskelija pohti: “Olin kurssin alussa tosi varma itsestäni ja varma siitä että se olisi helppoa, mutta nyt tämä kurssi on ehkä aiheuttanut minulle paljon ahdistusta, stressiä ja pelkoa siitä että en selviäisi tästä.” Opiskelu herättää kaikenlaisia tunteita, myös ahdistusta. Sama opiskelija pohti myös sitä, miten vaikeiden asioiden opiskelu tuotti myös onnistumisen tunteita. Negatiiviset tunteet kuuluvat opiskeluun. Tämän aiheen pariin palaamme vielä.
Esittelimme opiskelijan kanssa 19.4.2021 kokeiluamme Itä-Suomen yliopiston webinaarissa. Alla diapakettimme. Voit tutustua dioihin myös tällä linkillä (linkki avautuu ulkopuoliseen palveluun).
Teksti: Anne Rongas ja Johanna Mattila
Julkaisu: Aki Luostarinen
