Arv(i)on mekin ansaitsemme – Arviointia Pateniemen koulussa

Arviointia Pateniemen koulussa

Oulun Pateniemen koulun rehtori Matti Kuivamäki ja apulaisjohtaja, äidinkielenopettaja Meri Aatsinki-Hämäläinen osallistuivat Arviointiklubin koulutukseen syksyllä 2018. Koulutuksen aikana toteutettavaksi kehittämistehtäväksi he valitsivat koko koulun arvioinnin kehittämistavoitteen määrittelyn yhdessä suunnitteluryhmän kanssa ja tämän prosessin johtamisen. 

- Tavoitteena oli luoda koululle yhtenäinen toimintamalli, jossa monipuolinen oppimisen aikainen arviointi dokumentoidaan riittävällä tavalle, he kertovat.  

Aihe kehittämistehtävälle nousi koulun omista teemoista. Pateniemen koulun lukuvuoden 2018-10 yhteisenä kehittämisteemana oli nimittäin opetussuunnitelman mukaisen oppimisen, opetuksen ja arvioinnin kehittäminen. Nyt noin vuosi koulutukseen osallistumisen jälkeen kehittämistehtävän tuottamaa arviointitietoa hyödynnetään erityisesti kehitys- ja nivelvaihekeskusteluissa. 

Arviointiklubi laajensi ja konkretisoi arviointia

Sekä Kuivamäki että Aatsinki-Hämäläinen ovat sitä mieltä, että Arviointiklubi antoi kehittämistehtävän toteutukseen riittävät eväät. Webinaarit ja tapaamiset vahvistivat arviointiosaamista ja laajensivat näkökulmaa. 

- Työ omalla koululla sai selkeämpää otetta, Kuivamäki toteaa.

Pateniemen koululle Arviointiklubin kehittämistehtävä antoi sysäyksen arvioinnin uudelleen määrittelyyn ja toteuttamiseen. 

 Toimintakulttuuri ei muutu yhdessä yössä

Vaikka Arviointiklubin koulutuskokonaisuus on ohitse, Pateniemen koululla arvioinnin määrittelytyö jatkuu edelleen uusin painotuksin.

-Lukuvuoden 2019-2020 painopisteenä on opetukselle ja oppimiselle asetettujen tavoitteiden avaaminen, Kuivamäki ja Aatsinki-Hämäläinen kertovat. 

 Kuivamäki ja Aatsinki-Hämäläinen korostavat, että arvioinnin kehittyminen on prosessi. Roomaa ei rakennettu viikossa, eikä koko koulun kattavaa arviointikulttuuria voi muuttaa täysin lukukauden tai kahden aikana.

 -Mutta eteenpäin kuitenkin koko ajan mennään, he toteavat. 

Arvioinnin kehittämisen vaatiman ajan lisäksi arvioinnin valtakunnallinen määrittelemättömyys sekä arvioinnin kehittämisen taustalla olevan tutkimustiedon vähäisyys ovat yllättäneet Kuivamäen ja Aatsinki-Hämäläisen koulunsa kehittämisprosessin aikana. He odottavatkin kiinnostuneina sitä, miten Opetushallitus reagoi saamaansa palautteeseen ja mitä valtakunnallisia ohjeita ja linjauksia on vielä tulossa.

Haasteita ja onnistumisia 

Haastavaa prosessin aikana on Kuivamäen mukaan ollut arviointiin liittyvät emootiot. Arviointi herättää opettajissa paljon tunteita, eikä siitä näin ollen voi puhua ilman, että nämä tunteet tulevat huomioiduksi. 

Arvioinnin kehittäminen edellyttää opettajuuden kehittymistä ja uuden oppimiskäsityksen omaksumista. Se ei ole aina kaikille helppoa.

Onnistumisia ja positiivisiakin yllätyksiä matkalle on onneksi mahtanut. Erityisen tyytyväisiä prosessin tässä vaiheessa Kuivamäki ja Aatsinki- Hämäläinen ovat positiivisen pedagogiikan ja tunnetaitojen tuomisesta arvioinnin kehittämisen tueksi. Niistä taidoista on varmasti hyötyä, kun arvioinnin määrittelyä koskeva työ vuodenvaihteen jälkeen jatkuu Pateniemen koululla. 

---

Haastattelussa

Matti Kuivamäki, Pateniemen koulu
Meri Aatsinki-Hämäläinen, Pateniemen koulu

Teksti

Jenni Linturi, Otavia

Toimitus

Eveliina Pöysti, Otavia
Aki Luostarinen, Otavia

Itse- ja vertaisarviointi monipuolisen arvioinnin osana

Itse- ja vertaisarviointi monipuolisen arvioinnin osana 

Arviointiklubin webinaarissa 21.10.2019 Najat Ouakrim-Soivio esitteli monipuolista arviointia ja sen yhtenä osana itse- ja vertaisarviointia. Ouakrim-Soivio puhuu arvioinnin osallistavasta vaikutuksesta, eli oppilas otetaan aktiiviseksi osaksi arviointia. Parhaimmillaan itse- ja vertaisarviointi kohdentuu oppimisprosessiin ja saa oppilaan pysähtymään oppimisen äärelle sekä reflektoimaan omaa tekemistään. Näin osallistava arviointipalaute voi parantaa oppilaan käsitystä itsestään oppijana ja lisätä oppilaan kykyä säädellä omaa oppimistaan. 

Osallistava (itse)arviointi vaatii opettajalta omien toimintamallien uudelleen arviointia

Osallistavan itsearvioinnin käyttö vaatii Ouakrim-Soivion mukaan opettajalta omien toimintamallien uudelleen arviointia. Ensinnäkin opettajan on mietittävä uudestaan sitä, mihin palaute kohdistetaan. Saatamme olla tottuneempia kohdistamaan palautteen lopputulokseen (tai joskus myös oppijaan), mutta osallistavan arvioinnin keskiössä on oppimisen prosessi. 

Toiseksi opettajan on tärkeä miettiä myös käytettäviä arvioinnin skaaloja, jotta arvioinnista saatava tieto kiinnittyisi oppimiseen ja auttaisi oppijaa omassa työssään eteenpäin. 

Kun mietimme, millä skaaloilla pyydetään oppilasta antamaan palautetta omasta toiminnastaan, käytämme usein hymy- ja kurttunaamoja tai “peukku ylös – peukku alas” -skaaloja, mutta nämähän eivät kauheasti kerro yhtään mistään.

Kolmanneksi on huolehdittava, että arviointiväittämät ovat sellaisia, jotka oppilas ymmärtää. Jos arviointiväittämä sisältää esimerkiksi monta eri väittämää tai vaikeasti arvioitavia tai hahmottuvia asioita, oppilaan on vaikea tietää, mihin hänen kuuluu vastata. 

– Esimerkiksi “tartun haasteisiin” on vaikeasti hahmotettava asia, Ouakrim-Soivio toteaa. 

Esimerkkinä hyvin toteutetusta, osallistavasta itsearvionnista Ouakrim-Soivio käyttää Kirkkonummen ala-asteen Ola-hankkeen 1.–2.-luokkalaisille tehtyä arviointipuuta. Arviointipuussa oppilaat laittavat puuhun opettajan avustuksella erivärisiä itsearviointikortteja.  Korkeilla oksilla ovat kortit, joissa oppilas kokee pärjäävänsä, ja alaoksilla kortit, joissa oppilas kokee tarvitsevansa vielä apua. Keskustelun lopuksi kirjataan vielä opettajan kanssa yhdessä tavoitteet. Näin kortit palvelevat yhtäältä itsearviointia ja toimivat toisaalta arviointipohjana.  

Oppilaan arviointitaidot

Osallistava ja reflektoiva arviointi vaatii paitsi opettajalta myös oppilailta toimintamallien uudelleen arviointia. Ouakrim-Soivio korostaa, että siirtymä perinteisestä arvioinnista osallistavaan arviointiin ei tapahdu oppilailta yhdessä yössä, vaan arviointitaidot vaativat harjoittelua siinä missä mitkä tahansa muutkin taidot. 

– Kun kuulee opettajan sanovan, että oppilas ei vain osaa arviointitaitoja, se usein tarkoittaa, että arviointitaitoja ei ole vain harjoiteltu. Kun arviointitaitoja harjoitellaan, ne kyllä parantuvat, hän toteaa. 

Ouakrim-Soivio erottaa oppilaan itsearviointitaidoista kolme osaa: reflektion, itsearvioinnin ja metakognition. Reflektiossa opiskelija tarkkailee omia tunteitaan, ajatuksiaan, toimintatapojaan ja oppimistaan. Itsearviointi on reflektioon perustuvaa oman toiminnan jäsentynyttä arviointia. Metakognitiolla tarkoitetaan muun muassa tarkkailun ja arvioinnin perusteella tapahtuvaa oman kognitiivisen toiminnan ymmärtämistä. 

Pois virheiden tekemisen pelosta 

Suurin haaste itsearviointitaitoja harjoitellessa Ouakrim-Soivio mukaan on se, miten opettaa opiskelijat pois virheiden tekemisen pelosta.

– Jos koko ajan pelkää, että tekee virheen, ei uskalla laittaa itseään likoon, ja jos ei uskalla laittaa itseään likoon, se väistämättä kaventaa oppimisen mahdollisuuksia.

Jotta oppilas oppisi uskaltamaan, opettajan on oltava tarkka siitä, että oikeita vastauksia ei ole, edes nimeämättömiä sellaisia. Herkkä oppilas vaistoaa nopeasti, jos opettaja toivoo häneltä tietynlaisia vastauksia. 

– On varottava asetelmaa, jossa oppilas ensin täyttää itsearviointilomakkeen ja sitten opettaja antaa oikean vastauksen. 

Vertaisarviointi osana osallistavaa arviointia

Itsearvioinnin lisäksi osallistavassa arvioinnissa voidaan käyttää vertaisarviointia. Ouakrim-Soivion mukaan vertaisarviointi tarkoittaa sitä, että samassa asemassa oleva antaa toiselle samassa asemassa olevalle palautetta.

– Kyse on siitä, että oppilas oppii ottamaan vastaan palautetta ja antamaan sitä. 

Ouakrim-Soivio korostaa, että vertaisarviointi ei ole kaveriarviointia, vaikka termiä nykyisin paljon käytetäänkin. 

– Kaveriarviointi vie terminä sivuraiteille useastakin syystä, hän kertoo. – Ensinnäkin kyse ei ole aina kaverista vaan vertaisesta. Toiseksi fokus ei ole kaverissa vaan yhteisessä tekemisessä. Kolmanneksi usein palautteen antaminen vähemmän tutulle on helpompaa kuin kaverille. 

Toisin kuin kaveriarviointi, vertaisarviointi ei siis kohdistu kaveriin, vaan asetettuihin oppimistavoitteisiin, ja siihen, miten tavoitteet ovat toteutuneet oppimisprosessin aikana. Vertaisarvioinnin tavoitteena on näin tukea yksittäisen oppilaan sitoutumista yhteisesti asetettuihin tavoitteisiin ja työskentelyyn sekä ohjata oppilasta kantamaan vastuuta sekä omasta että muiden oppimisesta, työskentelystä ja työskentelyn loppuunsaattamisesta.

Teksti: Jenni Linturi, Otavia

Kuvakorttipakat ja visualisinoinnit arvioinnin apuna

Korttipakat ja visualisinoinnit arvioinnissa

Erilaiset kuvakortit ja visualisoinnit sopivat hyvin keskustelun herättäjiksi esimerkiksi oppimisen aikaisen arvioinnissa tai vaikka arviointikeskustelussa. Kuvien avulla usein saadaan tilanteesta keskustelevampi ja läpsilähtöinen, koska myös oppilas on äänessä kertoen omia näkemyksiään ja kokemuksiaan itselle merkittävistä oppimiseen liittyvistä asioista. Joskus kuvien avulla on helpompi puhua itsestään, tunteistaan ja elämästään. Kuvat voivat auttaa löytämään sanoja sille, miten erilaiset asiat esimerkiksi koulussa, luokassa tai ryhmätyöskentelyssä koetaan. Erilaiset visualisoinnit virittävät keskustelun luontevasti tiettyyn kysymykseen tai aiheeseen, ja niihin liittyviin tuntemuksiin ja kokemuksiin.

Maksullisia kuvakorttipakkoja löytyy useampiakin ja hankkeen koulutuksissa testasimme mm. OpoCoachingin kuvakorttipakkaa, Pia Westerhomin tunnekortteja sekä Ideapakan erilaisia menetelmäkortteja.

Lisäksi on myös tarjolla melko paljon maksuttomia materiaaleja verkossa. Tähän on poimittu muutamia esimerkkejä ja näitä voi jokainen hyödyntää soveltuvin ja itselle sopivin tavoin omassa opetus- ja ohjaustyössään.

• Vahvike, Vanhustyön keskusliiton, tulostettavaa materiaali on sovellettavissa jossain määrin myös koulumaailmaan, vaikka materiaali onkin laadittu vanhustyötä silmällä pitäen.
  Näistä poimintana nostaa esim. arviointikeskustelua tai vaikka ryhmätyöskentelytaitojen arviointiin voisi hyödyntää esimerkiksi Vahvikkeen tulostettavista materiaaleista löytyvää mielen liikennemerkkejä.

• Vanhempainliiton KESY (keskustelu symbolein) -materiaalia ja vinkkejä lapsilähtöiseen keskusteluun kuvien ja symbolien avulla. Toimintamalli on suunniteltu tukemaan lapsilähtöistä kommunikaatiota.
  Lisätietoja KESY-mallista: https://vanhempainliitto.fi/tyokalut/kesy/

• Papunetin https://papunet.net/ sivuilta löytyy myös paljon visuaalista materiaalia hyödynnettäväksi erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin.

• Tukiliiton tulostettavat Mahti-tunnekortit on suunniteltu tunteiden ilmaisun, nimeämisen ja sanoittamisen tueksi.

Toki omanlaisen ja omannäköisen kuvakorttipakan voi laatia omista kuvista tai vanhoista postikorteista. Toisaalta löytyy myös erilaisia kuvapankkeja, joiden kuvia on mahdollista hyödyntää omassa työssään. Alla on luettelo muutamista kuvapankeista ja kuvista, joilla on CC0-lisenssi eli nämä ovat vapaasti käytettävissä. Voit lukea lisää CC0-lisenssistä Creative Commonsin sivuilta.

Kuvapankkeja
Pexels https://pexels.com 
Pixabay https://pixabay.com/
Unsplash https://unsplash.com/

Webinaareissa esiin nostettiin ARVOT-hankkeessa tuotettu Arviointimaa-työkalu.

Arviointimaa on Joen­suun ja Ou­lun nor­maa­li­kou­lu­jen AR­VOT – ar­vi­oin­nil­la op­pi­mi­sen tai­ta­jak­si -han­kkeessa suunniteltu väline itse- ja ver­tais­ar­vi­oin­ti­tai­to­jen ke­hit­tä­mi­seen mie­li­ku­vi­tus­maa­il­massa.

Alla kaksi esimerkkiä Arviointimaan käytöstä.

Arviointimaahan tutustuminen ryhmässä

Arviointimaa matematiikan taitojen arvioinnissa

Arviointikysely kouluille

Koulujen arviointimenetelmien kehittämisen käynnistäminen alkukartoituksella

Koululla yleisten arviointimenetelmien, tvt:n opetuskäytön sekä työyhteisön omaispiirteiden kartoittaminen on hyödyllistä arviointityön kehittämisen suunnasta päätettäessä. Opettajat tekevät työtään yhä useammin yhdessä ja koulun arviointitavoista päätetään yhdessä. Arviointitapoja hiotaan yhdessä, mikä tarkoittaa myös tvt-välineiden ja -alustojen hyödyntämisen tarkastelemista osana yhdessä sovittavia arviointityön suuntaviivoja. Lähtökohdat kuitenkin vaihtelevat kouluittain, joiden tunteminen auttaa rajaamaan ja jäsentämään kehitystoimintaa; mikä on koulun nykytilanteessa mahdollista, mitä tulisi tehdä ensiksi?

 Arviointiklubi-koulutuksiin osallistuvien opettajien kouluille tehtiin opettajakunnan arviointikäytäntöjä selvittävä alkukartoituskysely. Kyselyn kehittämisen lähtökohtina olivat OPS2016:n arviointiin liittyvä ohjeistus, sekä tulosten vertailtavuuden kannalta valitut arviointikäytäntöjen kansainväliset kyselytutkimukset. Suomalainen peruskoulu on toimintatapojensa puolesta kansainvälisestikin arvioituna uniikki instituutio ja arviointikulttuurinsa suhteen erot ovat myös selviä. Hankkeen aikana kyselystä päädyttiin muokkaamaan entistä paremmin kotimaisen arviointiympäristön huomioivaksi, säilyttäen kuitenkin alkuperäisten kyselyiden. Kyselyn sisällöt kattoivat työyhteisön arviointityön kehittämiseen vaikuttavia tekijöitä, arvioinnin toimintatapoja, -haasteellisuutta, -koulu-koti viestinnän ja tvt-välineiden hyödyntämisen arviointityössä.

Kyselyyn vastaajiksi kutsuttiin osallistuvien koulujen kaikki opettajat, joiden vastausten pohjalta kullekin koululle tuotettiin oma raporttinsa. Raportti sisälsi koulun arviointityön kehittämisen kannalta valittuja kyselyn sisältöjä ja vertailut koko vastaajaryhmään. Vertailulla haluttiin korostaa kehitysalueita, joissa koulu näytti vastausten perusteella olevan keskiarvon ylä- tai alapuolella. Kyselyn tulosten merkityksellisyyden tulkitseminen oli kuitenkin arviointiklubiin osallistuvilla ja raportti olikin tarkoitettu osallistujien ajattelun tukemiseksi. Kyse oli loppujen lopuksi opettajayhteisön omien arvojen mukaan tärkeiksi kokemista kehityskohteista. Tulosten tulkinnan tueksi raportti sisälsi tulkintaa selvittävän osion ja kouluille tarjottiin myös erillisen Arviointiklinikka-etäpalaverin järjestämistä. Arviointiklinikalla haluttiin tukea tulosten läpikäyntiä esimerkiksi opettajakunnan tapaamisessa.

Kirjoittaja: Antti Syvänen, tutkija, Tampereen yliopisto

Arviointiklubista puhtia luokanopen työhön!

Luokanopettajat Minna Nordström ja Jaana Perkinen osallistuivat syksyllä 2018 Arviointiklubin koulutuskokonaisuuteen. Koulutukseen kuuluu arviointiin liittyvän kehittämiskokeilun suunnittelu ja toteutus. Kokonaisuus on järjestetty yhteensä kolme kertaa. Syksyllä 2018 järjestetty kokonaisuus oli järjestyksessä ensimmäinen. 

Webinaareja ja vertaistukea 

Arviointiklubin koulutuskokonaisuus koostui kolmesta lähitapaamisesta sekä verkossa järjestettävistä webinaareista.  Keskeisiä sisältöjä ovat arviointiosaaminen ja opettajan kehitysprosessi, monialaiset oppimiskokonaisuudet ja prosessinarviointi sekä tieto- ja viestintäteknologia arvioinnin tukena. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu  oman arviointikokeilun toteuttaminen. Sekä Perkinen että Nordström kokivat kokonaisuuden onnistuneeksi. Erityisen tärkeäksi kummankin kokemuksessa nousi  vertaistuen löytäminen.

– Koulutus onnistui yhdistämään samoista asioista kiinnostuneet ihmiset samaan paikkaan, Nordström kertoo. – Tuli tunne, että puhutaan toisten klubilaisten kanssa samaa kieltä. 

Vertaistuen lisäksi koulutus tarjosi sekä Nordströmille että Perkkiselle paikan ja tilan oman ajattelun kehittämiselle. 

– Arvioinnista voi tehdä erilaisia tulkintoja, Nordström kertoo.  – Ja oli antoisaa verrata tulkintoja keskenään. Maadoittaa itsensä tähän, että ollaan samoilla linjoilla.

Myös Perkinen korosti sitä, miten koulutus toimi pysähtymisen ja reflektoimisen paikkana hektisenkin opettaja-arjen keskellä. Erityisesti hän piti siitä, että koulutuksen myötä sai varmuutta omaan työhön.

Koulutus myös vahvisti omaa kokemusta, että olen oikeilla jäljillä ja oikeassa suunnassa suhteessa arviointiin. 

Hiljaisen tiedon tekemistä näkyväksi

Arviointiklubin koulutuskokonaisuuden taustalla on ajatus, että arviointikulttuurin kehittämiseksi kouluissa oleva arviointia koskeva hiljainen tieto tulee saada näkyväksi ja myös yhteisen kehittämisen osaksi. Koulutukseen kuuluvat opettajien omat kehittämistehtävät ovat yksi askel kohti muutosta ja uusimman opetussuunnitelman mukaista arviointia. 

Nordström ja Perkinen pitivät siitä, että kehittämistehtävät oli mahdollista räätälöidä itselle ja omalle työyhteisölle sopiviksi. Nordströmin koulusta opintokokonaisuuteen osallistui kaksi muuta opettajaa, joten oppien siirtäminen käytäntöön ei jäänyt ainoastaan hänen harteilleen. Nordström korostaakin kollegojen antamaa pohdintatukea niin ajatusten peilaamiseen kuin opetussuunnitelman mukaisen arvoinnin käytäntöön viemiseen. 

Oppilas oman oppimisensa asiantuntijana

Perkinen toteutti kehittämistehtävän omassa luokassaan testaten arviointimatriiseja oppimisen arviointiin. Kehittämistehtävän keskiössä oli ajatus oppilaasta oman oppimisensa asiantuntijana. Hänestä on tärkeää myös miettiä, miten oppilaat voivat vaikuttaa arviointiin, vaikka tavoitteet tulevatkin opettajan välityksellä ja opetussuunnitelmista. Oppilailta voidaan esimerkiksi kysellä, miten arviointi olisi mahdollista toteuttaa. 

– Esimerkiksi työskentelytaitojen kohdalla lapset ovat saaneet paljonkin asettaa itse tavoitteita, Perkinen kertoo. – Kun lapset saavat osallistua, saadaan lapsista paljon enemmän irti.

Perkisen mukaan kouluinto ja -motivaatio voivat parantua, kun on mahdollista tehdä omalla tasollaan. Hän kuitenkin huomauttaa, että kehittämisessä on aina hyvä muistaa, että kaikkea vanhaa ei tarvitse hylätä vain uudistamisen periaatteen vuoksi. Montaa opetussuunnitelman mukaista arviointia ilmentävää asiaa on jo pitkäänkin saatettu kouluissa tehdä. Tästä hyvästä kannattaa pitää kiinni samalla kun rinnalle tuo uutta ja innostavaa.

Arviointi koulun kehittämistehtävänä

Nordströmin koulussa arviointi otettiin koko koulun yhteiseksi kehittämistehtäväksi. Koulutuksen kautta jokaiselle osallistuvalle koululle laadittiin arviointikysely, jonka Nordström koki olevan hyvä alkusysäys kehittämistyölle. Hänen mukaansa koko työyhteisön kanssa käydyt keskustelut olivat antoisia ja monipuolisia. 

– Yhdessä ja yhteistä näkökulmaa etsittiin esimerkiksi siihen, millaista arviointia hyvä oppiminen edellyttää. 

Lisäksi Nordströmin koululla järjestettiin “Torilla tavataan” -tapahtumia, joissa ajatuksena oli tukea toimintakulttuurin muuttumista sekä pohtia yhdessä työyhteisön kanssa, millaisilla toiminnallisilla tavoilla voi arvioida ja millaisia käytäntöjä jo itse kullakin opettajalla on käytössä.

– Opettajat keräsivät toiminnallista materiaalia toisilleen ja samalla puhuttiin arvioinnista “ovien avaamisena”, Nordström toteaa.  – Jakaminen keventää toistemme työtaakkaa!

Itsensä kehittäminen vaatii aikaa ja armollisuutta

Arviointiklubin koulutuskokonaisuuden yhtenä lähtökohtana on ajatus itsensä kehittämisestä osana opettajan työtä. Kiireisessä arjessa oman työn arvioinnille ei Perkisen mukaan kuitenkaan aina löydy aikaa.

Työn keskellä pitää olla tosi sinnikäs, että löytää itse sen uusiutumisen tavan ja siihen mahdollisuuksia. Jos tässä hommassa ei ole into mukana, miten asioita saa “myytyä” lapsille. 

Koska arjessa ei aina ennätä olla tarpeeksi sinnikäs, tarvitaan Perkisestä Arviointiklubi-koulutuksen kaltaisia paikkoja, joissa opettajalla on mahdollisuus pysähtyä pohtimaan omaa työtään ja myös etsiä uutta suuntaa sen tekemiseen.  

Menneiden webinaarien ja lähitapaamisien sisältöihin voi tutustua siirtymällä Arviointiklubi-hankkeen blogin etusivulle https://www.edusuunta.fi/arviointiklubiblogi. 

___________________________

Haastattelussa:

Minna Nordström, luokanopettaja, Janakkala
Jaana Perkinen, luokanopettaja, Espoo

Teksti ja editointi:

Jenni Linturi, Otavia
Eveliina Pöysti, Otavia
Aki Luostarinen, Otavia

Webinaarit syksyllä 2019

Tervetuloa webinaareihin syksyllä 2019!

Arviointiklubi-koulutuskokonaisuuteen kuuluu webinaareja, joiden alussa asiantuntijat alustavat käsiteltävää teemaa. Webinaarit ovat ensisijaisesti tarkoitettu koulutukseen osallistuville, mutta niihin pääsee mukaan myös ulkopuolisia tilanteen niin salliessa.

16.9. klo 14-16 Yhteistä arviointikulttuuria oppimisprosessin ohjaamiseen
Aki Luostarinen ja Iida-Maria Peltomaa, Otavia

30.9. klo 14-16 TVT:n arviointikäytön teoriaa
Antti Syvänen, TRIM, Tampereen yliopisto

21.10. klo 14-16 Oppimisen aikainen arviointi
Najat Ouakrim-Soivio, Suomen NOS oy

8.10. klo 14-16 Minäkäsitystä tukeva arviointi ja palaute
Laura Tuohilampi, Helsingin yliopisto

4.11. klo 14-16 TVT arvioinnin tukena
Jaakko Vuorio, TRIM, Tampereen yliopisto

11.11. klo 14-16 Esteetön arviointi
Juuso Nieminen, Helsingin yliopisto

18.11. klo 14-16 Arviointikeskuskelut, osallistaminen ja pedagoginen kuuntelu
Aki Luostarinen, Iida-Maria Peltomaa ja Eveliina Pöysti, Otavia

Kevään koulutuksen kuulumisia

Kevään koulutuskuulumisia

Arviointiklubin toinen koulutuskokonaisuus järjestettiin keväällä 2019. Kevään osallistajajoukko oli hieman pienempi, mutta sitäkin innostuneempia kehittämään oman koulun arviointikäytänteitä. 

Myös keväällä tavattiin kasvokkain aloitus-, väli- ja lopputapaamisissa. Lisäksi Google Classroom toimi itsenäisen työskentelyn alustana ja lisäksi asiantuntijawebinaarit mahdollistivat kohtaamisia ja keskustelua verkossa.

Kokonaisuus teetti työtä jälleen jokaiselle, niin osallistujille kuin kouluttajillekin. Samalla on paljon opittu uutta ja päästy kuulemaan inspiroivista arviointikokeiluista kouluilla. Syksyn tapaan erityisen hyödylliseksi osallistujat ovat kokeneet yhteistyön kollegan kanssa. 

“Mukava on ollut kouluttautua kollegan kanssa. Hyvä pohtia arviointiasioita yksin ja yhdessä. Aihe kun on niin haastava ja moniulotteinen. Välillä turhauttaa, kun tuntuu, ettei saa koulutuksesta niin paljon irti kun haluaisi, mutta toisaalta asiat jäävät hautumaan, ja varmasti oppimista tapahtuu :)”

“Ihana olla työkaverin kanssa koulutuksessa. Tärkeää pohtia näitä asioita kaverin kanssa! “

Keväällä pääsimme kurkistamaan arvioinnin kehittämiskokeiluissa mm. Eurooppalaisen viitekehykseen perustuvaan itsearviointikokeiluun kielten tunnille, koulun uuden TVT-arviointityökalun jalkauttamiseen, vuorovaikutteisempaan prosessinaikaisen arviointiin sekä koko kaupungin tason formatiivisen mallin kehittelyyn. Kerromme näistä kokeiluista tarkemmin vielä myöhemmin omissa postauksissa. 

Täytyy todeta, että taas tuli paljon uusia näkökulmia ja ajateltavaa. Tähän palautteeseen voi myös kouluttaja yhtyä:

“Koulutus on herätellyt omia arviointikäytänteitä ja auttanut pohtimaan uusia näkökulmia.”

Kaiken kaikkiaan Aristoteleen sanoin: “Kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa.” Yhdessä olemme enemmän.

Kohtaamisia arvioinnin äärellä

Arviointikllubi-hanke oli keväällä esillä sekä ITK-konferenssissa että ensimmäistä kertaa järjestetyssä Kohtio-konferenssissa.

ITK2019-konferenssissa Eveliina kertoi hankkeesta ja vastaili kysymyksiin foorumiesityksessä. Voit tutustua kaikkien ITK-esitysten tiivistelmiin ITK2019-julkaisussa (pdf). Eveliinan esityksen löydät liikelaitos Otavian Nettiperuskoulun Facebook-sivulta. Lyhyessä foorumiesityksessä ei päässyt hurjan paljoa pintaa syvemmälle, mutta keskustelua virisi esityksen jälkeen. Esitys toi myös mukanaan uusia koulutusosallistujia hankkeeseen.

Kohtio-konferenssissa Eveliina ja Aki johdattelivat työpajassa osallistujat perusopetuksen arvioinnin äärelle. Monet keskeiset teemat herättivät alustuksen ja työskentelyjen aikana keskustelua. Sivuttiinpa myös inkluusiota ja sen edellyttämää osaamista ja resursseja. Aiemmin hankkeessa Juuso Henrik Nieminen (HY) on pitänyt webinaarin esteettömästä arvioinnista.

Kohtio-työpajassa esittelimme syksyn koulutuskokonaisuudesta muutamia kokeiluja nostoina. Samoin pääsimme mainostamaan aiemmissa innovatiivisten oppimisympäristöjen kehittämisen ja opetustoimen henkilöstökoulutushankkeiden antia. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien vinkkireppu ja STEAMOK-hankkeen vinkit olivat jaossa työpajaan osallistuville.

Arviointiklubi Kohtio-esitys 11.4.2019 from Aki Luostarinen

Arvioinnin polttavia kysymyksiä

Arvioinnin polttavia kysymyksiä

Koulutusten alussa on pohdittu yhteisesti osallistujien kanssa arviointiin liittyviä päivän polttavia kysymyksiä. Opettajia on mietityttänyt etenkin oppimisen aikainen arviointi. Mihin oppimisenaikaisessa arvioinnissa kannattaa kiinnittää huomiota, jos arvioinnin tavoitteena on tukea ja kannustaa oppimista sekä tehdä oppilaan edistymistä näkyväksi? Kuinka avataan oppimisen solmukohtia? Miten oppimisen aikainen formatiivinen ja integroiva arviointi ovat sopusoinnussa osaamisen summatiivisen arvioinnin kanssa?

Polttavina kysymyksiksinä esitettiin esimerkiksi, mitä erilaiset termit tarkoittavat käytännössä opetuksessa ja oppimisessa. Miten tuoda tavoitteet näkyväksi oppilaalle ja sanoittaa ne oppilaan ymmärtämällä kielellä? Miten käydä keskustelua siitä, mistä tietää että tavoitteet on saavutettu? Toisaalta kuinka järjestää mielekästä itse- ja vertaisarviointia niin, ettei se tunnu päälleliimatulta lippulappusten täyttelyltä, vaan tukisi aidosti oppilasta? Miten monipuolisella arvioinnilla on mahdollista tukea oppilaan itsearviointitaitojen kehittymistä ja strategista opiskelua?

Lisäksi osallistujat nostivat esiin koulurakenteiden ja -kulttuurin muutostarpeet. Keskustelua herätti muun muassa se, miten saadaan koko koulu sitoutumaan uudenlaiseen arviointikulttuurin ja mistä löytyy vertaistukea eli millä keinoin saada hedelmällistä keskustelua aikaiseksi koulun sisällä arvioinnista. Myös dokumentoinnin problematiikka herätti kysymyksiä sekä lisämausteena soppaa oli hämmentämässä yleinen tietosuoja-asetus (GDPR).

Koulutuksen aikana jokainen osallistuja lähti omista lähtökohdista käsin kehittämään omia sekä koko koulun arviointikäytänteitä. Jos samasta koulusta osallistui useampi opettaja, toimivat he useimmiten työparina rakennellen yhteistä kehittämiskokeilua jakaen kokemuksia myös koulun arjessa. Koulutuksen aikaisten kehittämiskokeilujen kirjo oli laaja. Kehittämiskokeilut liittyivät esimerkiksi itse- ja vertaisarvioinnin, monialaisten arvioinnin tai oman koulun arviointikulttuurin kehittämiseen.

Jokainen osallistuja sai vielä koulutuksen lopussa maistiaisia muiden osallistujien suunnittelemista ja testaamista arviointikokeiluista ja näin mahdollisuuden viedä työhönsä ja kouluunsa mukaanaan itselleen parhaiten sopivat mallit. Omien käytäntöjen jakaminen sai aikaan hyviä keskusteluja ja antoi varmasti jokaiselle osallistujalle kaivattuja kohtaamisia ja vertaisuutta. Yhdessä olemme enemmän.

Tutustu lisäksi:

Najat Ouakrim-Soivio ja Anne Rongas keskustelevat monista arvioinnin polttavista kysymyksistä Sykettä arviointiin -henkilöstökoulutushankkeen podcastissa. Tutustu lukion henkilöstölle suunnattuun arviointihankkeeseen ja hankkeessa tuotettuun muuhun materiaaliin.

ITK2019 & KOHTIO

ARVIONTIKLUBI ESILLÄ HÄMEENLINNASSA

Arviointiklubi-hanke osallistuu keväällä Hämeenlinnassa sekä ITK- että Kohtio-konferensseihin. Näissä sinulla on mahdollisuus tulla tutustumaan hankkeeseen ja osallistua myös työpajaan, jossa pääset itse työskentelemään arvioinnin kehittämisen kysymysten parissa.

ITK 22.3.2019, Hämeenlinna, Aulanko

Foorumiesitys 22.3. klo 12.30 (esityssali 13)

Foorumiesityksessä esittelemme Arviointiklubi-hankkeen ja käymme läpi keskeisiä oppimisenaikaisen arvioinnin haasteita. Esittelemme lisäksi joitain hankkeessa kehitettyjä arviointikokeiluja ja toimintamalleja sekä lähtötilanteen arvioinnista koottua tilastotietoa. Foorumiesitys valottaa niin keskeisimpiä onnistumisia kuin kipukohtia käytännön koulutyössä tehdyistä arvioinnin kokeiluista. Tutustu ITK:n koko ohjelmatarjontaan täällä.

Kohtio 11.4.2019, Hämeenlinna, Verkatehdas

Työpaja 11.4. klo 11.00 (tila: Kehräämö)

Myös Kohtion työpajassa esittelemme Arviointiklubi-hankkeen ja käymme läpi keskeisiä oppimisenaikaisen arvioinnin haasteita sekä esittelemme joitain hankkeessa kehitettyjä arviointikokeiluja ja toimintamalleja. Työpaja rakentuu alustuksille ja puheenvuoroille sekä näitä rytmittävillä ja edistäville työskentelyille, eli työpajassa pääset myös itse aktiivisesti työskentelemään arvioinnin kehittämisen teemojen parissa. Tutustu Kohtion koko ohjelmatarjontaan täällä.

Tule mukaan kesäkouluun!

ARVIOINTIKLUBI-HANKKEEN
KESÄKOULU 2019

Opetushallituksen rahoittama opetushenkilöstön täydennyskoulutushanke Arviointiklubi järjestää kesäkouluna viiden opintopisteen laajuisen perusopetuksen arvioinnin kehittämisen koulutuksen. Koulutuskokonaisuus koostuu neljästä teema-alueesta:

1. Ammatillinen kehittyminen, kehittämissuunnitelma ja kokeilusuunnitelma
2. Prosessinaikainen arviointi ja monialaiset oppimiskokonaisuudet
3. TVT arvioinnin tukena

Koulutuskokonaisuus käynnistyy yhteisellä aloitustapaamisella maanantaina 10.6. ja päättyy yhteiseen päätöstilaisuuteen torstaina 22.8. Näiden välissä osallistuja tutustuu webinaaritallenteisiin, artikkeleihin ja muihin koulutusmateriaaleihin, joiden pohjalta hän laatii henkilökohtaisen tai oman koulun yhteisen kehittämissuunnitelman. Lisäksi osallistuja ideoi arviointikokeilun, jonka hän halutessaan voi toteuttaa esimerkiksi alkavana lukuvuonna. Kokeilu voi liittyä yksittäiseen kurssiin, kurssin osaan tai monialaiseen oppimiskokonaisuuteen. Etätyöskentely tapahtuu Google Classroomissa.

Lisätietoja koulutuksesta:
Aki Luostarinen, hankekoordinaattori
aki.luostarinen@otavia.fi
050 311 7255 tai 040 5444 049

Eveliina Pöysti, hankesuunnittelija
eveliina.poysti@otavia.fi
044 794 5343

Syksyn arviointiklubi paketissa

Syksyn koulutuskuulumisia

Syksyllä 2018 järjestettiin ensimmäinen viiden opintopisteen laajuinen Arviointiklubi-koulutus. Koulutus on osa Opetushallituksen rahoittamaa Arviointiklubi-hanketta, joka on suunnattu perusopetuksen arvioinnin kehittämiseen. Painotus on oppimisenaikaisessa arvioinnissa (mm. monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi). Syksyn kokonaisuuteen osallistui opettajia ja koulujen hallintohenkilöstöä eri puolilta Suomea aina Oulusta Helsinkiin ja Mikkelistä Kristiinankaupunkiin.

Tapaamiset olivat aina innostavia ja antoisia sekä tehtävät ja webinaarit mielenkiintoisia ja hyvin järjestettyjä.

Koulutuskokonaisuus (5 op) teetätti töitä jokaisella osallistujalla, samoin kuin kouluttajilla. Webinaarien asiantuntijavieraat johdattivat osallistujia arvioinnin eri näkökulmiin. Webinaarien, lähitapaamisten ja itsenäisesti läpikäytävien materiaalien pohjalta jokainen osallistuja laati itselleen kehittämissuunnitelman ja arvioinnin kokeilun. Kokeiluista suurin osa ennätettiin myös testata syksyn aikana. Tammikuun lopputapaamisessa pääsimmekin kuulemaan useista erilaisista kehittämiskokeiluista kouluissa. Kehittämistehtävissä yhteistä oli halu koulun erilaisten arvioinkäytänteiden yhdistämiseen sekä arviointikulttuurin kehittämiseen koko koulun tasolla.

Tervetuloa webinaareihin syksyllä 2018

Arviointiklubi-koulutuskokonaisuuteen kuuluu webinaareja, joiden alussa asiantuntijat alustavat käsiteltävää teemaa. Webinaarit ovat ensisijaisesti tarkoitettu koulutukseen osallistuville, mutta niihin pääsee mukaan myös ulkopuolisia tilanteen niin salliessa.

Alla näet syksyn webinaariaikataulun ja sisällöt. Jos olet kiinnostunut osallistumaan webinaareihin, kysy lisätietoja lomakkeella:

Lisätietoja ja ilmoittautuminen webinaareihin

Arviointiklubi-webinaarit

26.9. klo 14-16

Johdanto prosessinarviointiin ja kehittämistehtävien edistäminen ja ohjaus

Aki Luostarinen ja Iida-Maria Peltomaa, Otavan Opisto

8.10. klo 14-16

TVT arvioinnin tukena

Antti Syvänen, TRIM, Tampereen yliopisto

15.10. klo 14-16

Arvioinnin esteettömyys

Juuso Nieminen, Helsingin yliopisto

22.10. klo 14-16

Formatiivinen arviointi

Najat Ouakrim-Soivio, Suomen NOS Oy

29.10. klo 14-16

TVT arvioinnin tukena, osa 2

Jaakko Vuorio, TRIM, Tampereen yliopisto

5.11. klo 14-16

Arviointikeskustelut, osallistaminen ja pedagoginen kuuntelu

Aki Luostarinen, Eveliina Pöysti ja Iida-Maria Peltomaa

19.11. klo 14-16

Vahvuuskeskeisyys ja positiivinen cv

Kaisa Vuorinen, IloEdu Oy

3.12. klo 14-16

Subjektiivinen arvioija

Mirja Tarnanen, Jyväskylän yliopisto

ARVIOINTIKLUBI KOOLLE

ARVIOINTIKLUBI
AVOINTA YHTEISKEHITTÄMISTÄ

Opetushallituksen rahoittama opetustoimen henkilöstökoulutushanke Arviointiklubi käynnistyy syksyllä 2018. Kyseessä ei ole eliittiklubi tai salaseura, vaan koulutuskokonaisuus, jossa tavoitteena on kehittää parasta mahdollista prosessinaikaista arviointia perusopetuksessa. Koulutus on osallistujalle maksuton.

Hankekokonaisuus toteutetaan pääsääntöisesti Mikkelin, Tampereen, Hämeenlinnan ja Helsingin seutujen kouluille ja opettajille, mutta mahdollisuuksien mukaan hankkeessa tuotettu materiaali ja hankeosallistujien syklinen kehittämisprosessi jaetaan avoimesti kaikkien hyödynnettäväksi.

Mitä hankkeessa tehdään?

Viiden opintopisteen koulutuskokonaisuus kestää yhden lukukauden ja toteutetaan hankekauden aikana kolmesti samanasisältöisenä (syksy 2018, kevät 2019, syksy 2019). Koulutuskokonaisuuteen kuuluu paikallinen aloitustapaaminen, webinaareja, itsenäistä työskentelyä, arviointikokeilu omalla koululla, ja se rakentuu seuraavista teemoista:

1. Arviointiosaaminen ja opettajan kehitysprosessi (1 op)
2. Monialaiset oppimiskokonaisuudet ja prosessinarviointi (2 op)
3. Tieto- ja viestintäteknologia arvioinnin tukena (1 op)
4. Arviointikokeilu koululla, reflektio ja raportointi (1 op)

Hankkeessa perehdytään viimeaikaiseen tutkittuun tietoon arvioinnista sekä kehitetään yhdessä hankeosallistujien kanssa tietoon pohjautuvia innostavia prosessinaikaisen arvioinnin kokeiluja osallistujakouluihin. Kokeilut toteutetaan ja niiden pohjalta reflektoidaan syklisesti yhdessä parannettu versio jaettavaksi avoimeksi kaikkien käyttöön. Hankeosallistujakouluilla toteutetaan hankkeessa myös Tampereen yliopiston TRIM-tutkimuskeskuksen toteuttaman alku- ja lopputilanteen arvioinnin sekä tulosten analysoinnin kehittämistyönsä tueksi.

Ilmoittautuminen

Jos työskentelet Tampereen, MIkkelin, Hämeenlinnan tai Helsingin seutualueen kouluissa ja haluaisit hankkeeseen mukaan, ilmoittaudu suoraan lomakkeella tai kysy lisätietoja! Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä, ja etusijalla ovat Mikkelin, Tampereen, Helsingin ja Hämeenlinnan seutukuntien opettajat.

Lisätietoja hankkeesta

Hankekoordinaattori ja kouluttaja
Aki Luostarinen
050 311 7255 tai 04 5444 049
aki.luostarinen@otavanopisto.fi