Arv(i)on mekin ansaitsemme – Arviointia Pateniemen koulussa

Arviointia Pateniemen koulussa

Oulun Pateniemen koulun rehtori Matti Kuivamäki ja apulaisjohtaja, äidinkielenopettaja Meri Aatsinki-Hämäläinen osallistuivat Arviointiklubin koulutukseen syksyllä 2018. Koulutuksen aikana toteutettavaksi kehittämistehtäväksi he valitsivat koko koulun arvioinnin kehittämistavoitteen määrittelyn yhdessä suunnitteluryhmän kanssa ja tämän prosessin johtamisen. 

- Tavoitteena oli luoda koululle yhtenäinen toimintamalli, jossa monipuolinen oppimisen aikainen arviointi dokumentoidaan riittävällä tavalle, he kertovat.  

Aihe kehittämistehtävälle nousi koulun omista teemoista. Pateniemen koulun lukuvuoden 2018-10 yhteisenä kehittämisteemana oli nimittäin opetussuunnitelman mukaisen oppimisen, opetuksen ja arvioinnin kehittäminen. Nyt noin vuosi koulutukseen osallistumisen jälkeen kehittämistehtävän tuottamaa arviointitietoa hyödynnetään erityisesti kehitys- ja nivelvaihekeskusteluissa. 

Arviointiklubi laajensi ja konkretisoi arviointia

Sekä Kuivamäki että Aatsinki-Hämäläinen ovat sitä mieltä, että Arviointiklubi antoi kehittämistehtävän toteutukseen riittävät eväät. Webinaarit ja tapaamiset vahvistivat arviointiosaamista ja laajensivat näkökulmaa. 

- Työ omalla koululla sai selkeämpää otetta, Kuivamäki toteaa.

Pateniemen koululle Arviointiklubin kehittämistehtävä antoi sysäyksen arvioinnin uudelleen määrittelyyn ja toteuttamiseen. 

 Toimintakulttuuri ei muutu yhdessä yössä

Vaikka Arviointiklubin koulutuskokonaisuus on ohitse, Pateniemen koululla arvioinnin määrittelytyö jatkuu edelleen uusin painotuksin.

-Lukuvuoden 2019-2020 painopisteenä on opetukselle ja oppimiselle asetettujen tavoitteiden avaaminen, Kuivamäki ja Aatsinki-Hämäläinen kertovat. 

 Kuivamäki ja Aatsinki-Hämäläinen korostavat, että arvioinnin kehittyminen on prosessi. Roomaa ei rakennettu viikossa, eikä koko koulun kattavaa arviointikulttuuria voi muuttaa täysin lukukauden tai kahden aikana.

 -Mutta eteenpäin kuitenkin koko ajan mennään, he toteavat. 

Arvioinnin kehittämisen vaatiman ajan lisäksi arvioinnin valtakunnallinen määrittelemättömyys sekä arvioinnin kehittämisen taustalla olevan tutkimustiedon vähäisyys ovat yllättäneet Kuivamäen ja Aatsinki-Hämäläisen koulunsa kehittämisprosessin aikana. He odottavatkin kiinnostuneina sitä, miten Opetushallitus reagoi saamaansa palautteeseen ja mitä valtakunnallisia ohjeita ja linjauksia on vielä tulossa.

Haasteita ja onnistumisia 

Haastavaa prosessin aikana on Kuivamäen mukaan ollut arviointiin liittyvät emootiot. Arviointi herättää opettajissa paljon tunteita, eikä siitä näin ollen voi puhua ilman, että nämä tunteet tulevat huomioiduksi. 

Arvioinnin kehittäminen edellyttää opettajuuden kehittymistä ja uuden oppimiskäsityksen omaksumista. Se ei ole aina kaikille helppoa.

Onnistumisia ja positiivisiakin yllätyksiä matkalle on onneksi mahtanut. Erityisen tyytyväisiä prosessin tässä vaiheessa Kuivamäki ja Aatsinki- Hämäläinen ovat positiivisen pedagogiikan ja tunnetaitojen tuomisesta arvioinnin kehittämisen tueksi. Niistä taidoista on varmasti hyötyä, kun arvioinnin määrittelyä koskeva työ vuodenvaihteen jälkeen jatkuu Pateniemen koululla. 

---

Haastattelussa

Matti Kuivamäki, Pateniemen koulu
Meri Aatsinki-Hämäläinen, Pateniemen koulu

Teksti

Jenni Linturi, Otavia

Toimitus

Eveliina Pöysti, Otavia
Aki Luostarinen, Otavia

Itse- ja vertaisarviointi monipuolisen arvioinnin osana

Itse- ja vertaisarviointi monipuolisen arvioinnin osana 

Arviointiklubin webinaarissa 21.10.2019 Najat Ouakrim-Soivio esitteli monipuolista arviointia ja sen yhtenä osana itse- ja vertaisarviointia. Ouakrim-Soivio puhuu arvioinnin osallistavasta vaikutuksesta, eli oppilas otetaan aktiiviseksi osaksi arviointia. Parhaimmillaan itse- ja vertaisarviointi kohdentuu oppimisprosessiin ja saa oppilaan pysähtymään oppimisen äärelle sekä reflektoimaan omaa tekemistään. Näin osallistava arviointipalaute voi parantaa oppilaan käsitystä itsestään oppijana ja lisätä oppilaan kykyä säädellä omaa oppimistaan. 

Osallistava (itse)arviointi vaatii opettajalta omien toimintamallien uudelleen arviointia

Osallistavan itsearvioinnin käyttö vaatii Ouakrim-Soivion mukaan opettajalta omien toimintamallien uudelleen arviointia. Ensinnäkin opettajan on mietittävä uudestaan sitä, mihin palaute kohdistetaan. Saatamme olla tottuneempia kohdistamaan palautteen lopputulokseen (tai joskus myös oppijaan), mutta osallistavan arvioinnin keskiössä on oppimisen prosessi. 

Toiseksi opettajan on tärkeä miettiä myös käytettäviä arvioinnin skaaloja, jotta arvioinnista saatava tieto kiinnittyisi oppimiseen ja auttaisi oppijaa omassa työssään eteenpäin. 

Kun mietimme, millä skaaloilla pyydetään oppilasta antamaan palautetta omasta toiminnastaan, käytämme usein hymy- ja kurttunaamoja tai “peukku ylös – peukku alas” -skaaloja, mutta nämähän eivät kauheasti kerro yhtään mistään.

Kolmanneksi on huolehdittava, että arviointiväittämät ovat sellaisia, jotka oppilas ymmärtää. Jos arviointiväittämä sisältää esimerkiksi monta eri väittämää tai vaikeasti arvioitavia tai hahmottuvia asioita, oppilaan on vaikea tietää, mihin hänen kuuluu vastata. 

– Esimerkiksi “tartun haasteisiin” on vaikeasti hahmotettava asia, Ouakrim-Soivio toteaa. 

Esimerkkinä hyvin toteutetusta, osallistavasta itsearvionnista Ouakrim-Soivio käyttää Kirkkonummen ala-asteen Ola-hankkeen 1.–2.-luokkalaisille tehtyä arviointipuuta. Arviointipuussa oppilaat laittavat puuhun opettajan avustuksella erivärisiä itsearviointikortteja.  Korkeilla oksilla ovat kortit, joissa oppilas kokee pärjäävänsä, ja alaoksilla kortit, joissa oppilas kokee tarvitsevansa vielä apua. Keskustelun lopuksi kirjataan vielä opettajan kanssa yhdessä tavoitteet. Näin kortit palvelevat yhtäältä itsearviointia ja toimivat toisaalta arviointipohjana.  

Oppilaan arviointitaidot

Osallistava ja reflektoiva arviointi vaatii paitsi opettajalta myös oppilailta toimintamallien uudelleen arviointia. Ouakrim-Soivio korostaa, että siirtymä perinteisestä arvioinnista osallistavaan arviointiin ei tapahdu oppilailta yhdessä yössä, vaan arviointitaidot vaativat harjoittelua siinä missä mitkä tahansa muutkin taidot. 

– Kun kuulee opettajan sanovan, että oppilas ei vain osaa arviointitaitoja, se usein tarkoittaa, että arviointitaitoja ei ole vain harjoiteltu. Kun arviointitaitoja harjoitellaan, ne kyllä parantuvat, hän toteaa. 

Ouakrim-Soivio erottaa oppilaan itsearviointitaidoista kolme osaa: reflektion, itsearvioinnin ja metakognition. Reflektiossa opiskelija tarkkailee omia tunteitaan, ajatuksiaan, toimintatapojaan ja oppimistaan. Itsearviointi on reflektioon perustuvaa oman toiminnan jäsentynyttä arviointia. Metakognitiolla tarkoitetaan muun muassa tarkkailun ja arvioinnin perusteella tapahtuvaa oman kognitiivisen toiminnan ymmärtämistä. 

Pois virheiden tekemisen pelosta 

Suurin haaste itsearviointitaitoja harjoitellessa Ouakrim-Soivio mukaan on se, miten opettaa opiskelijat pois virheiden tekemisen pelosta.

– Jos koko ajan pelkää, että tekee virheen, ei uskalla laittaa itseään likoon, ja jos ei uskalla laittaa itseään likoon, se väistämättä kaventaa oppimisen mahdollisuuksia.

Jotta oppilas oppisi uskaltamaan, opettajan on oltava tarkka siitä, että oikeita vastauksia ei ole, edes nimeämättömiä sellaisia. Herkkä oppilas vaistoaa nopeasti, jos opettaja toivoo häneltä tietynlaisia vastauksia. 

– On varottava asetelmaa, jossa oppilas ensin täyttää itsearviointilomakkeen ja sitten opettaja antaa oikean vastauksen. 

Vertaisarviointi osana osallistavaa arviointia

Itsearvioinnin lisäksi osallistavassa arvioinnissa voidaan käyttää vertaisarviointia. Ouakrim-Soivion mukaan vertaisarviointi tarkoittaa sitä, että samassa asemassa oleva antaa toiselle samassa asemassa olevalle palautetta.

– Kyse on siitä, että oppilas oppii ottamaan vastaan palautetta ja antamaan sitä. 

Ouakrim-Soivio korostaa, että vertaisarviointi ei ole kaveriarviointia, vaikka termiä nykyisin paljon käytetäänkin. 

– Kaveriarviointi vie terminä sivuraiteille useastakin syystä, hän kertoo. – Ensinnäkin kyse ei ole aina kaverista vaan vertaisesta. Toiseksi fokus ei ole kaverissa vaan yhteisessä tekemisessä. Kolmanneksi usein palautteen antaminen vähemmän tutulle on helpompaa kuin kaverille. 

Toisin kuin kaveriarviointi, vertaisarviointi ei siis kohdistu kaveriin, vaan asetettuihin oppimistavoitteisiin, ja siihen, miten tavoitteet ovat toteutuneet oppimisprosessin aikana. Vertaisarvioinnin tavoitteena on näin tukea yksittäisen oppilaan sitoutumista yhteisesti asetettuihin tavoitteisiin ja työskentelyyn sekä ohjata oppilasta kantamaan vastuuta sekä omasta että muiden oppimisesta, työskentelystä ja työskentelyn loppuunsaattamisesta.

Teksti: Jenni Linturi, Otavia

Kuvakorttipakat ja visualisinoinnit arvioinnin apuna

Korttipakat ja visualisinoinnit arvioinnissa

Erilaiset kuvakortit ja visualisoinnit sopivat hyvin keskustelun herättäjiksi esimerkiksi oppimisen aikaisen arvioinnissa tai vaikka arviointikeskustelussa. Kuvien avulla usein saadaan tilanteesta keskustelevampi ja läpsilähtöinen, koska myös oppilas on äänessä kertoen omia näkemyksiään ja kokemuksiaan itselle merkittävistä oppimiseen liittyvistä asioista. Joskus kuvien avulla on helpompi puhua itsestään, tunteistaan ja elämästään. Kuvat voivat auttaa löytämään sanoja sille, miten erilaiset asiat esimerkiksi koulussa, luokassa tai ryhmätyöskentelyssä koetaan. Erilaiset visualisoinnit virittävät keskustelun luontevasti tiettyyn kysymykseen tai aiheeseen, ja niihin liittyviin tuntemuksiin ja kokemuksiin.

Maksullisia kuvakorttipakkoja löytyy useampiakin ja hankkeen koulutuksissa testasimme mm. OpoCoachingin kuvakorttipakkaa, Pia Westerhomin tunnekortteja sekä Ideapakan erilaisia menetelmäkortteja.

Lisäksi on myös tarjolla melko paljon maksuttomia materiaaleja verkossa. Tähän on poimittu muutamia esimerkkejä ja näitä voi jokainen hyödyntää soveltuvin ja itselle sopivin tavoin omassa opetus- ja ohjaustyössään.

• Vahvike, Vanhustyön keskusliiton, tulostettavaa materiaali on sovellettavissa jossain määrin myös koulumaailmaan, vaikka materiaali onkin laadittu vanhustyötä silmällä pitäen.
  Näistä poimintana nostaa esim. arviointikeskustelua tai vaikka ryhmätyöskentelytaitojen arviointiin voisi hyödyntää esimerkiksi Vahvikkeen tulostettavista materiaaleista löytyvää mielen liikennemerkkejä.

• Vanhempainliiton KESY (keskustelu symbolein) -materiaalia ja vinkkejä lapsilähtöiseen keskusteluun kuvien ja symbolien avulla. Toimintamalli on suunniteltu tukemaan lapsilähtöistä kommunikaatiota.
  Lisätietoja KESY-mallista: https://vanhempainliitto.fi/tyokalut/kesy/

• Papunetin https://papunet.net/ sivuilta löytyy myös paljon visuaalista materiaalia hyödynnettäväksi erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin.

• Tukiliiton tulostettavat Mahti-tunnekortit on suunniteltu tunteiden ilmaisun, nimeämisen ja sanoittamisen tueksi.

Toki omanlaisen ja omannäköisen kuvakorttipakan voi laatia omista kuvista tai vanhoista postikorteista. Toisaalta löytyy myös erilaisia kuvapankkeja, joiden kuvia on mahdollista hyödyntää omassa työssään. Alla on luettelo muutamista kuvapankeista ja kuvista, joilla on CC0-lisenssi eli nämä ovat vapaasti käytettävissä. Voit lukea lisää CC0-lisenssistä Creative Commonsin sivuilta.

Kuvapankkeja
Pexels https://pexels.com 
Pixabay https://pixabay.com/
Unsplash https://unsplash.com/

Webinaareissa esiin nostettiin ARVOT-hankkeessa tuotettu Arviointimaa-työkalu.

Arviointimaa on Joen­suun ja Ou­lun nor­maa­li­kou­lu­jen AR­VOT – ar­vi­oin­nil­la op­pi­mi­sen tai­ta­jak­si -han­kkeessa suunniteltu väline itse- ja ver­tais­ar­vi­oin­ti­tai­to­jen ke­hit­tä­mi­seen mie­li­ku­vi­tus­maa­il­massa.

Alla kaksi esimerkkiä Arviointimaan käytöstä.

Arviointimaahan tutustuminen ryhmässä

Arviointimaa matematiikan taitojen arvioinnissa

Arviointikysely kouluille

Koulujen arviointimenetelmien kehittämisen käynnistäminen alkukartoituksella

Koululla yleisten arviointimenetelmien, tvt:n opetuskäytön sekä työyhteisön omaispiirteiden kartoittaminen on hyödyllistä arviointityön kehittämisen suunnasta päätettäessä. Opettajat tekevät työtään yhä useammin yhdessä ja koulun arviointitavoista päätetään yhdessä. Arviointitapoja hiotaan yhdessä, mikä tarkoittaa myös tvt-välineiden ja -alustojen hyödyntämisen tarkastelemista osana yhdessä sovittavia arviointityön suuntaviivoja. Lähtökohdat kuitenkin vaihtelevat kouluittain, joiden tunteminen auttaa rajaamaan ja jäsentämään kehitystoimintaa; mikä on koulun nykytilanteessa mahdollista, mitä tulisi tehdä ensiksi?

 Arviointiklubi-koulutuksiin osallistuvien opettajien kouluille tehtiin opettajakunnan arviointikäytäntöjä selvittävä alkukartoituskysely. Kyselyn kehittämisen lähtökohtina olivat OPS2016:n arviointiin liittyvä ohjeistus, sekä tulosten vertailtavuuden kannalta valitut arviointikäytäntöjen kansainväliset kyselytutkimukset. Suomalainen peruskoulu on toimintatapojensa puolesta kansainvälisestikin arvioituna uniikki instituutio ja arviointikulttuurinsa suhteen erot ovat myös selviä. Hankkeen aikana kyselystä päädyttiin muokkaamaan entistä paremmin kotimaisen arviointiympäristön huomioivaksi, säilyttäen kuitenkin alkuperäisten kyselyiden. Kyselyn sisällöt kattoivat työyhteisön arviointityön kehittämiseen vaikuttavia tekijöitä, arvioinnin toimintatapoja, -haasteellisuutta, -koulu-koti viestinnän ja tvt-välineiden hyödyntämisen arviointityössä.

Kyselyyn vastaajiksi kutsuttiin osallistuvien koulujen kaikki opettajat, joiden vastausten pohjalta kullekin koululle tuotettiin oma raporttinsa. Raportti sisälsi koulun arviointityön kehittämisen kannalta valittuja kyselyn sisältöjä ja vertailut koko vastaajaryhmään. Vertailulla haluttiin korostaa kehitysalueita, joissa koulu näytti vastausten perusteella olevan keskiarvon ylä- tai alapuolella. Kyselyn tulosten merkityksellisyyden tulkitseminen oli kuitenkin arviointiklubiin osallistuvilla ja raportti olikin tarkoitettu osallistujien ajattelun tukemiseksi. Kyse oli loppujen lopuksi opettajayhteisön omien arvojen mukaan tärkeiksi kokemista kehityskohteista. Tulosten tulkinnan tueksi raportti sisälsi tulkintaa selvittävän osion ja kouluille tarjottiin myös erillisen Arviointiklinikka-etäpalaverin järjestämistä. Arviointiklinikalla haluttiin tukea tulosten läpikäyntiä esimerkiksi opettajakunnan tapaamisessa.

Kirjoittaja: Antti Syvänen, tutkija, Tampereen yliopisto

Arviointioivalluksia!

Arviointioivalluksia! 7.10.2019 Helsingissä

Liikelaitos Otavia järjestää kolmen Opetushallituksen rahoittaman hankkeen yhteistyönä Arviointioivalluksia!-koulutuspäivän Helsingissä 7.10.2019.

Päivä aikana pääset seuraamaan puheenvuoroja ja paneelikeskustelua sekä osallistumaan aktiivisiin arvioinnin eri teemoja käsitteleviin työpajoihin. Mukana päivän toteutuksessa mm. Erja Vitikka (Opetushallitus), Najat Oukrim-Soivio (Suomen NOS Oy), Raili Hildén (Helsingin yliopisto), Päivi Nilivaara (Innoline Oy).

Info ja ilmoittautuminen

Aika: 7.10.2019 klo 8.30-16.00
Paikka: Paasitorni, Helsinki
Hinta: tilaisuus on opetus- ja ohjaushenkilöstölle maksuton
Ilmoitautuminen: http://bit.ly/arviointioivalluksia

Päivän aikataulu

8.30-9.00 Ilmoittautuminen ja tulokahvit
9.00-9.15 Tervetuloa ja päivään orientoituminen, liikelaitos Otavia
9.15-9.45 Arvioinnin linjauksia ja jatkumoa ops-työssä, Erja Vitikka, Opetushallitus
9.45-10.00 Jaloittelutauko
10.00-10.45 Pitääkö olla huolissaan? -paneelikeskustelu
10.45-12.00 Rinnakkaiset työpajat I (työpajat alla)
12.00-13.15 Lounas (omakustanteinen) ja tutustumista käytännön esimerkkeihin
13.15-14.30 Rinnakkaiset työpajat II (työpajat alla)
14.30-15.00 Kahvitauko
15.00-15.30 Puheenvuoro, Najat Ouakrim-Soivio ja Raili Hildén
15.30-16.00 Toiminnallinen päivän koonti, Anne Rongas ja Aki Luostarinen

TyöpajaT

Aki Luostarinen ja Eveliina Pöysti: Oppimisenaikainen minäkäsitystä tukeva arviointi
Anne Rongas ja Saara Limnell (opiskelija): Arviointi verkko-opinnoissa
Elina Arokannas ja Sinikka Luoma-Mattila: Arviointityön pedagoginen johtaminen
Katriina Sulonen: Opettajan arviointitiedot ja -taidot
Najat Ouakrim-Soivio: Kriteeriperusteinen arviointi
Najat Ouakrim-Soivio ja Raili Hildén: Itsearviointi
Päivi Nilivaara: Arviointi oppimaan oppimisena ja työelämätaitona

Lisätietoja

Aki Luostarinen (Arviointiklubi-hanke)
050 311 7255, aki.luostarinen@otavia.fi

Eveliina Pöysti (Arviointiklubi-hanke)
044 794 5343, eveliina.poysti@otavia.fi

Anne Rongas (Pulssi- ja Sykettä arviointiin -hankkeet)
040 518 1229, anne.rongas@otavia.fi

Tutustu hankkeisiin:
Arviointiklubin-hankkeen esittely ja blogi
Pulssi-hankkeen esittely ja blogi
Sykettä arviointiin -hankkeen esittely ja blogi

Webinaarit syksyllä 2019

Tervetuloa webinaareihin syksyllä 2019!

Arviointiklubi-koulutuskokonaisuuteen kuuluu webinaareja, joiden alussa asiantuntijat alustavat käsiteltävää teemaa. Webinaarit ovat ensisijaisesti tarkoitettu koulutukseen osallistuville, mutta niihin pääsee mukaan myös ulkopuolisia tilanteen niin salliessa.

16.9. klo 14-16 Yhteistä arviointikulttuuria oppimisprosessin ohjaamiseen
Aki Luostarinen ja Iida-Maria Peltomaa, Otavia

30.9. klo 14-16 TVT:n arviointikäytön teoriaa
Antti Syvänen, TRIM, Tampereen yliopisto

21.10. klo 14-16 Oppimisen aikainen arviointi
Najat Ouakrim-Soivio, Suomen NOS oy

8.10. klo 14-16 Minäkäsitystä tukeva arviointi ja palaute
Laura Tuohilampi, Helsingin yliopisto

4.11. klo 14-16 TVT arvioinnin tukena
Jaakko Vuorio, TRIM, Tampereen yliopisto

11.11. klo 14-16 Esteetön arviointi
Juuso Nieminen, Helsingin yliopisto

18.11. klo 14-16 Arviointikeskuskelut, osallistaminen ja pedagoginen kuuntelu
Aki Luostarinen, Iida-Maria Peltomaa ja Eveliina Pöysti, Otavia

Tule mukaan kesäkouluun!

ARVIOINTIKLUBI-HANKKEEN
KESÄKOULU 2019

Opetushallituksen rahoittama opetushenkilöstön täydennyskoulutushanke Arviointiklubi järjestää kesäkouluna viiden opintopisteen laajuisen perusopetuksen arvioinnin kehittämisen koulutuksen. Koulutuskokonaisuus koostuu neljästä teema-alueesta:

1. Ammatillinen kehittyminen, kehittämissuunnitelma ja kokeilusuunnitelma
2. Prosessinaikainen arviointi ja monialaiset oppimiskokonaisuudet
3. TVT arvioinnin tukena

Koulutuskokonaisuus käynnistyy yhteisellä aloitustapaamisella maanantaina 10.6. ja päättyy yhteiseen päätöstilaisuuteen torstaina 22.8. Näiden välissä osallistuja tutustuu webinaaritallenteisiin, artikkeleihin ja muihin koulutusmateriaaleihin, joiden pohjalta hän laatii henkilökohtaisen tai oman koulun yhteisen kehittämissuunnitelman. Lisäksi osallistuja ideoi arviointikokeilun, jonka hän halutessaan voi toteuttaa esimerkiksi alkavana lukuvuonna. Kokeilu voi liittyä yksittäiseen kurssiin, kurssin osaan tai monialaiseen oppimiskokonaisuuteen. Etätyöskentely tapahtuu Google Classroomissa.

Lisätietoja koulutuksesta:
Aki Luostarinen, hankekoordinaattori
aki.luostarinen@otavia.fi
050 311 7255 tai 040 5444 049

Eveliina Pöysti, hankesuunnittelija
eveliina.poysti@otavia.fi
044 794 5343

Syksyn arviointiklubi paketissa

Syksyn koulutuskuulumisia

Syksyllä 2018 järjestettiin ensimmäinen viiden opintopisteen laajuinen Arviointiklubi-koulutus. Koulutus on osa Opetushallituksen rahoittamaa Arviointiklubi-hanketta, joka on suunnattu perusopetuksen arvioinnin kehittämiseen. Painotus on oppimisenaikaisessa arvioinnissa (mm. monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi). Syksyn kokonaisuuteen osallistui opettajia ja koulujen hallintohenkilöstöä eri puolilta Suomea aina Oulusta Helsinkiin ja Mikkelistä Kristiinankaupunkiin.

Tapaamiset olivat aina innostavia ja antoisia sekä tehtävät ja webinaarit mielenkiintoisia ja hyvin järjestettyjä.

Koulutuskokonaisuus (5 op) teetätti töitä jokaisella osallistujalla, samoin kuin kouluttajilla. Webinaarien asiantuntijavieraat johdattivat osallistujia arvioinnin eri näkökulmiin. Webinaarien, lähitapaamisten ja itsenäisesti läpikäytävien materiaalien pohjalta jokainen osallistuja laati itselleen kehittämissuunnitelman ja arvioinnin kokeilun. Kokeiluista suurin osa ennätettiin myös testata syksyn aikana. Tammikuun lopputapaamisessa pääsimmekin kuulemaan useista erilaisista kehittämiskokeiluista kouluissa. Kehittämistehtävissä yhteistä oli halu koulun erilaisten arvioinkäytänteiden yhdistämiseen sekä arviointikulttuurin kehittämiseen koko koulun tasolla.

ARVIOINTIKLUBI KOOLLE

ARVIOINTIKLUBI
AVOINTA YHTEISKEHITTÄMISTÄ

Opetushallituksen rahoittama opetustoimen henkilöstökoulutushanke Arviointiklubi käynnistyy syksyllä 2018. Kyseessä ei ole eliittiklubi tai salaseura, vaan koulutuskokonaisuus, jossa tavoitteena on kehittää parasta mahdollista prosessinaikaista arviointia perusopetuksessa. Koulutus on osallistujalle maksuton.

Hankekokonaisuus toteutetaan pääsääntöisesti Mikkelin, Tampereen, Hämeenlinnan ja Helsingin seutujen kouluille ja opettajille, mutta mahdollisuuksien mukaan hankkeessa tuotettu materiaali ja hankeosallistujien syklinen kehittämisprosessi jaetaan avoimesti kaikkien hyödynnettäväksi.

Mitä hankkeessa tehdään?

Viiden opintopisteen koulutuskokonaisuus kestää yhden lukukauden ja toteutetaan hankekauden aikana kolmesti samanasisältöisenä (syksy 2018, kevät 2019, syksy 2019). Koulutuskokonaisuuteen kuuluu paikallinen aloitustapaaminen, webinaareja, itsenäistä työskentelyä, arviointikokeilu omalla koululla, ja se rakentuu seuraavista teemoista:

1. Arviointiosaaminen ja opettajan kehitysprosessi (1 op)
2. Monialaiset oppimiskokonaisuudet ja prosessinarviointi (2 op)
3. Tieto- ja viestintäteknologia arvioinnin tukena (1 op)
4. Arviointikokeilu koululla, reflektio ja raportointi (1 op)

Hankkeessa perehdytään viimeaikaiseen tutkittuun tietoon arvioinnista sekä kehitetään yhdessä hankeosallistujien kanssa tietoon pohjautuvia innostavia prosessinaikaisen arvioinnin kokeiluja osallistujakouluihin. Kokeilut toteutetaan ja niiden pohjalta reflektoidaan syklisesti yhdessä parannettu versio jaettavaksi avoimeksi kaikkien käyttöön. Hankeosallistujakouluilla toteutetaan hankkeessa myös Tampereen yliopiston TRIM-tutkimuskeskuksen toteuttaman alku- ja lopputilanteen arvioinnin sekä tulosten analysoinnin kehittämistyönsä tueksi.

Ilmoittautuminen

Jos työskentelet Tampereen, MIkkelin, Hämeenlinnan tai Helsingin seutualueen kouluissa ja haluaisit hankkeeseen mukaan, ilmoittaudu suoraan lomakkeella tai kysy lisätietoja! Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä, ja etusijalla ovat Mikkelin, Tampereen, Helsingin ja Hämeenlinnan seutukuntien opettajat.

Lisätietoja hankkeesta

Hankekoordinaattori ja kouluttaja
Aki Luostarinen
050 311 7255 tai 04 5444 049
aki.luostarinen@otavanopisto.fi