Koulujen arviointimenetelmien kehittämisen käynnistäminen alkukartoituksella
Koululla yleisten arviointimenetelmien, tvt:n opetuskäytön sekä työyhteisön omaispiirteiden kartoittaminen on hyödyllistä arviointityön kehittämisen suunnasta päätettäessä. Opettajat tekevät työtään yhä useammin yhdessä ja koulun arviointitavoista päätetään yhdessä. Arviointitapoja hiotaan yhdessä, mikä tarkoittaa myös tvt-välineiden ja -alustojen hyödyntämisen tarkastelemista osana yhdessä sovittavia arviointityön suuntaviivoja. Lähtökohdat kuitenkin vaihtelevat kouluittain, joiden tunteminen auttaa rajaamaan ja jäsentämään kehitystoimintaa; mikä on koulun nykytilanteessa mahdollista, mitä tulisi tehdä ensiksi?
Arviointiklubi-koulutuksiin osallistuvien opettajien kouluille tehtiin opettajakunnan arviointikäytäntöjä selvittävä alkukartoituskysely. Kyselyn kehittämisen lähtökohtina olivat OPS2016:n arviointiin liittyvä ohjeistus, sekä tulosten vertailtavuuden kannalta valitut arviointikäytäntöjen kansainväliset kyselytutkimukset. Suomalainen peruskoulu on toimintatapojensa puolesta kansainvälisestikin arvioituna uniikki instituutio ja arviointikulttuurinsa suhteen erot ovat myös selviä. Hankkeen aikana kyselystä päädyttiin muokkaamaan entistä paremmin kotimaisen arviointiympäristön huomioivaksi, säilyttäen kuitenkin alkuperäisten kyselyiden. Kyselyn sisällöt kattoivat työyhteisön arviointityön kehittämiseen vaikuttavia tekijöitä, arvioinnin toimintatapoja, -haasteellisuutta, -koulu-koti viestinnän ja tvt-välineiden hyödyntämisen arviointityössä.
Kyselyyn vastaajiksi kutsuttiin osallistuvien koulujen kaikki opettajat, joiden vastausten pohjalta kullekin koululle tuotettiin oma raporttinsa. Raportti sisälsi koulun arviointityön kehittämisen kannalta valittuja kyselyn sisältöjä ja vertailut koko vastaajaryhmään. Vertailulla haluttiin korostaa kehitysalueita, joissa koulu näytti vastausten perusteella olevan keskiarvon ylä- tai alapuolella. Kyselyn tulosten merkityksellisyyden tulkitseminen oli kuitenkin arviointiklubiin osallistuvilla ja raportti olikin tarkoitettu osallistujien ajattelun tukemiseksi. Kyse oli loppujen lopuksi opettajayhteisön omien arvojen mukaan tärkeiksi kokemista kehityskohteista. Tulosten tulkinnan tueksi raportti sisälsi tulkintaa selvittävän osion ja kouluille tarjottiin myös erillisen Arviointiklinikka-etäpalaverin järjestämistä. Arviointiklinikalla haluttiin tukea tulosten läpikäyntiä esimerkiksi opettajakunnan tapaamisessa.
Kirjoittaja: Antti Syvänen, tutkija, Tampereen yliopisto
