Arv(i)on mekin ansaitsemme – Arviointia Pateniemen koulussa

Arviointia Pateniemen koulussa

Oulun Pateniemen koulun rehtori Matti Kuivamäki ja apulaisjohtaja, äidinkielenopettaja Meri Aatsinki-Hämäläinen osallistuivat Arviointiklubin koulutukseen syksyllä 2018. Koulutuksen aikana toteutettavaksi kehittämistehtäväksi he valitsivat koko koulun arvioinnin kehittämistavoitteen määrittelyn yhdessä suunnitteluryhmän kanssa ja tämän prosessin johtamisen. 

- Tavoitteena oli luoda koululle yhtenäinen toimintamalli, jossa monipuolinen oppimisen aikainen arviointi dokumentoidaan riittävällä tavalle, he kertovat.  

Aihe kehittämistehtävälle nousi koulun omista teemoista. Pateniemen koulun lukuvuoden 2018-10 yhteisenä kehittämisteemana oli nimittäin opetussuunnitelman mukaisen oppimisen, opetuksen ja arvioinnin kehittäminen. Nyt noin vuosi koulutukseen osallistumisen jälkeen kehittämistehtävän tuottamaa arviointitietoa hyödynnetään erityisesti kehitys- ja nivelvaihekeskusteluissa. 

Arviointiklubi laajensi ja konkretisoi arviointia

Sekä Kuivamäki että Aatsinki-Hämäläinen ovat sitä mieltä, että Arviointiklubi antoi kehittämistehtävän toteutukseen riittävät eväät. Webinaarit ja tapaamiset vahvistivat arviointiosaamista ja laajensivat näkökulmaa. 

- Työ omalla koululla sai selkeämpää otetta, Kuivamäki toteaa.

Pateniemen koululle Arviointiklubin kehittämistehtävä antoi sysäyksen arvioinnin uudelleen määrittelyyn ja toteuttamiseen. 

 Toimintakulttuuri ei muutu yhdessä yössä

Vaikka Arviointiklubin koulutuskokonaisuus on ohitse, Pateniemen koululla arvioinnin määrittelytyö jatkuu edelleen uusin painotuksin.

-Lukuvuoden 2019-2020 painopisteenä on opetukselle ja oppimiselle asetettujen tavoitteiden avaaminen, Kuivamäki ja Aatsinki-Hämäläinen kertovat. 

 Kuivamäki ja Aatsinki-Hämäläinen korostavat, että arvioinnin kehittyminen on prosessi. Roomaa ei rakennettu viikossa, eikä koko koulun kattavaa arviointikulttuuria voi muuttaa täysin lukukauden tai kahden aikana.

 -Mutta eteenpäin kuitenkin koko ajan mennään, he toteavat. 

Arvioinnin kehittämisen vaatiman ajan lisäksi arvioinnin valtakunnallinen määrittelemättömyys sekä arvioinnin kehittämisen taustalla olevan tutkimustiedon vähäisyys ovat yllättäneet Kuivamäen ja Aatsinki-Hämäläisen koulunsa kehittämisprosessin aikana. He odottavatkin kiinnostuneina sitä, miten Opetushallitus reagoi saamaansa palautteeseen ja mitä valtakunnallisia ohjeita ja linjauksia on vielä tulossa.

Haasteita ja onnistumisia 

Haastavaa prosessin aikana on Kuivamäen mukaan ollut arviointiin liittyvät emootiot. Arviointi herättää opettajissa paljon tunteita, eikä siitä näin ollen voi puhua ilman, että nämä tunteet tulevat huomioiduksi. 

Arvioinnin kehittäminen edellyttää opettajuuden kehittymistä ja uuden oppimiskäsityksen omaksumista. Se ei ole aina kaikille helppoa.

Onnistumisia ja positiivisiakin yllätyksiä matkalle on onneksi mahtanut. Erityisen tyytyväisiä prosessin tässä vaiheessa Kuivamäki ja Aatsinki- Hämäläinen ovat positiivisen pedagogiikan ja tunnetaitojen tuomisesta arvioinnin kehittämisen tueksi. Niistä taidoista on varmasti hyötyä, kun arvioinnin määrittelyä koskeva työ vuodenvaihteen jälkeen jatkuu Pateniemen koululla. 

---

Haastattelussa

Matti Kuivamäki, Pateniemen koulu
Meri Aatsinki-Hämäläinen, Pateniemen koulu

Teksti

Jenni Linturi, Otavia

Toimitus

Eveliina Pöysti, Otavia
Aki Luostarinen, Otavia

Kuvakorttipakat ja visualisinoinnit arvioinnin apuna

Korttipakat ja visualisinoinnit arvioinnissa

Erilaiset kuvakortit ja visualisoinnit sopivat hyvin keskustelun herättäjiksi esimerkiksi oppimisen aikaisen arvioinnissa tai vaikka arviointikeskustelussa. Kuvien avulla usein saadaan tilanteesta keskustelevampi ja läpsilähtöinen, koska myös oppilas on äänessä kertoen omia näkemyksiään ja kokemuksiaan itselle merkittävistä oppimiseen liittyvistä asioista. Joskus kuvien avulla on helpompi puhua itsestään, tunteistaan ja elämästään. Kuvat voivat auttaa löytämään sanoja sille, miten erilaiset asiat esimerkiksi koulussa, luokassa tai ryhmätyöskentelyssä koetaan. Erilaiset visualisoinnit virittävät keskustelun luontevasti tiettyyn kysymykseen tai aiheeseen, ja niihin liittyviin tuntemuksiin ja kokemuksiin.

Maksullisia kuvakorttipakkoja löytyy useampiakin ja hankkeen koulutuksissa testasimme mm. OpoCoachingin kuvakorttipakkaa, Pia Westerhomin tunnekortteja sekä Ideapakan erilaisia menetelmäkortteja.

Lisäksi on myös tarjolla melko paljon maksuttomia materiaaleja verkossa. Tähän on poimittu muutamia esimerkkejä ja näitä voi jokainen hyödyntää soveltuvin ja itselle sopivin tavoin omassa opetus- ja ohjaustyössään.

• Vahvike, Vanhustyön keskusliiton, tulostettavaa materiaali on sovellettavissa jossain määrin myös koulumaailmaan, vaikka materiaali onkin laadittu vanhustyötä silmällä pitäen.
  Näistä poimintana nostaa esim. arviointikeskustelua tai vaikka ryhmätyöskentelytaitojen arviointiin voisi hyödyntää esimerkiksi Vahvikkeen tulostettavista materiaaleista löytyvää mielen liikennemerkkejä.

• Vanhempainliiton KESY (keskustelu symbolein) -materiaalia ja vinkkejä lapsilähtöiseen keskusteluun kuvien ja symbolien avulla. Toimintamalli on suunniteltu tukemaan lapsilähtöistä kommunikaatiota.
  Lisätietoja KESY-mallista: https://vanhempainliitto.fi/tyokalut/kesy/

• Papunetin https://papunet.net/ sivuilta löytyy myös paljon visuaalista materiaalia hyödynnettäväksi erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin.

• Tukiliiton tulostettavat Mahti-tunnekortit on suunniteltu tunteiden ilmaisun, nimeämisen ja sanoittamisen tueksi.

Toki omanlaisen ja omannäköisen kuvakorttipakan voi laatia omista kuvista tai vanhoista postikorteista. Toisaalta löytyy myös erilaisia kuvapankkeja, joiden kuvia on mahdollista hyödyntää omassa työssään. Alla on luettelo muutamista kuvapankeista ja kuvista, joilla on CC0-lisenssi eli nämä ovat vapaasti käytettävissä. Voit lukea lisää CC0-lisenssistä Creative Commonsin sivuilta.

Kuvapankkeja
Pexels https://pexels.com 
Pixabay https://pixabay.com/
Unsplash https://unsplash.com/

Webinaareissa esiin nostettiin ARVOT-hankkeessa tuotettu Arviointimaa-työkalu.

Arviointimaa on Joen­suun ja Ou­lun nor­maa­li­kou­lu­jen AR­VOT – ar­vi­oin­nil­la op­pi­mi­sen tai­ta­jak­si -han­kkeessa suunniteltu väline itse- ja ver­tais­ar­vi­oin­ti­tai­to­jen ke­hit­tä­mi­seen mie­li­ku­vi­tus­maa­il­massa.

Alla kaksi esimerkkiä Arviointimaan käytöstä.

Arviointimaahan tutustuminen ryhmässä

Arviointimaa matematiikan taitojen arvioinnissa

Arvioinnin polttavia kysymyksiä

Arvioinnin polttavia kysymyksiä

Koulutusten alussa on pohdittu yhteisesti osallistujien kanssa arviointiin liittyviä päivän polttavia kysymyksiä. Opettajia on mietityttänyt etenkin oppimisen aikainen arviointi. Mihin oppimisenaikaisessa arvioinnissa kannattaa kiinnittää huomiota, jos arvioinnin tavoitteena on tukea ja kannustaa oppimista sekä tehdä oppilaan edistymistä näkyväksi? Kuinka avataan oppimisen solmukohtia? Miten oppimisen aikainen formatiivinen ja integroiva arviointi ovat sopusoinnussa osaamisen summatiivisen arvioinnin kanssa?

Polttavina kysymyksiksinä esitettiin esimerkiksi, mitä erilaiset termit tarkoittavat käytännössä opetuksessa ja oppimisessa. Miten tuoda tavoitteet näkyväksi oppilaalle ja sanoittaa ne oppilaan ymmärtämällä kielellä? Miten käydä keskustelua siitä, mistä tietää että tavoitteet on saavutettu? Toisaalta kuinka järjestää mielekästä itse- ja vertaisarviointia niin, ettei se tunnu päälleliimatulta lippulappusten täyttelyltä, vaan tukisi aidosti oppilasta? Miten monipuolisella arvioinnilla on mahdollista tukea oppilaan itsearviointitaitojen kehittymistä ja strategista opiskelua?

Lisäksi osallistujat nostivat esiin koulurakenteiden ja -kulttuurin muutostarpeet. Keskustelua herätti muun muassa se, miten saadaan koko koulu sitoutumaan uudenlaiseen arviointikulttuurin ja mistä löytyy vertaistukea eli millä keinoin saada hedelmällistä keskustelua aikaiseksi koulun sisällä arvioinnista. Myös dokumentoinnin problematiikka herätti kysymyksiä sekä lisämausteena soppaa oli hämmentämässä yleinen tietosuoja-asetus (GDPR).

Koulutuksen aikana jokainen osallistuja lähti omista lähtökohdista käsin kehittämään omia sekä koko koulun arviointikäytänteitä. Jos samasta koulusta osallistui useampi opettaja, toimivat he useimmiten työparina rakennellen yhteistä kehittämiskokeilua jakaen kokemuksia myös koulun arjessa. Koulutuksen aikaisten kehittämiskokeilujen kirjo oli laaja. Kehittämiskokeilut liittyivät esimerkiksi itse- ja vertaisarvioinnin, monialaisten arvioinnin tai oman koulun arviointikulttuurin kehittämiseen.

Jokainen osallistuja sai vielä koulutuksen lopussa maistiaisia muiden osallistujien suunnittelemista ja testaamista arviointikokeiluista ja näin mahdollisuuden viedä työhönsä ja kouluunsa mukaanaan itselleen parhaiten sopivat mallit. Omien käytäntöjen jakaminen sai aikaan hyviä keskusteluja ja antoi varmasti jokaiselle osallistujalle kaivattuja kohtaamisia ja vertaisuutta. Yhdessä olemme enemmän.

Tutustu lisäksi:

Najat Ouakrim-Soivio ja Anne Rongas keskustelevat monista arvioinnin polttavista kysymyksistä Sykettä arviointiin -henkilöstökoulutushankkeen podcastissa. Tutustu lukion henkilöstölle suunnattuun arviointihankkeeseen ja hankkeessa tuotettuun muuhun materiaaliin.