Teemaopintokursseja ja LOPS-kytköksiä - Hankkeen loppuseminaari 26.11.2020

Hankkeen loppuseminaari kokosi pilottitoteutukset yhteen ja haastoi tulevaan teemaoppimisen kehittämiseen

Teemasta toimeen -hankkeen päätöstapahtuma järjestettiin etänä Otavian Blackboard Collaborate -ympäristössä 26.11.2020. Tapahtumassa kuultiin ajatuksia tulevaisuustietoisuudesta ja ainerajat ylittävän oppimisen merkityksestä, pohdittiin toiminnan kytkeytymistä käytössä olevaan (LOPS2016) ja tulevaan (LOPS2019) opetussuunnitelmaan.

Ja tietty tärkeimpänä, pääsimme tutustumaan hankkeen aikana toteutettuihin teemaopintokursseihin Otavian Nettilukiossa, Ylöjärven lukiossa ja Kuopion Lyseon lukiossa. Opiskelijoitakaan ei unohdettu, vaan päivän päätteeksi nettilukiolainen Mia McKay kertoi kokemuksistaan Ihminen 2.0 -teemaopintokurssilla.

Edellä mainittujen lukioiden lisäksi hankkeen kehittämistoimintaan osallistuivat Espoon aikuislukio (Omnia) sekä Helsingin normaalilyseon lukio. Espoon aikuislukio suunnitteli Agenda2030-teemaopintokurssin pakohuoneineen ja Helsingin normaalilyseon lukion opettaja Jani Kiviharju osallistui suunnitteluapuna ohjelmointiosioon Ylöjärven lukiolle. Lisäksi Nettilukiossa toteutettiin Ihminen ja kone -teemaopintokurssi, josta alla ei ole esittelyä.

Mihin ainerajat ylittävää oppimista tarvitaan?

Sara Peltola Lasten ja nuorten säätiöstä ja Ohjausosuuskunta Otteesta johdatti loppuseminaarin osallistujat tulevaisuusajattelun äärelle? Sara tarkasteli kysymystä ainerajat ylittävän oppimisen merkityksestä laajemmassa perspektiivissä: Millaista osaamista meiltä tulevaisuudessa edellytetään? Millainen on tulevaisuuden maailma ja työelämä? Mitä sellaista ainerajat ylittävässä oppimisessa voi oppia, mistä opiskelija hyötyisi tulevaisuudessa?

Ihminen ja kone -teemaopintokurssi Ylöjärvellä

Ylöjärven lukio toteutti Ihminen ja kone -teemaopintokurssin, jossa opiskelijat pääsivät mm. tutustumaan ohjelmointiin ja 3D-tulostamiseen. Kurssia ovat esiittelmässä matemaattisten aineiden opettajat Minna Jokela ja Miia Bergman sekä yhteiskunnallisten aineiden opettaja Tommi Lindholm.

Ihminen ja kone -kurssilla opiskelijat pääsivät tekemään yhteistyötä Tampereen yliopiston Fablabin ja paikallisten yritysten kanssa. Yritykset esittelivät mm. tuotantolinjojen robotiikkaa. Teknologinen kehitys sidottiin filosofian kautta mm. keinoälyn eettisiin ja moraalisiin kysymyksiin.

Voit tutustua kurssitoteutukseen myös blogissa: Ihminen ja kone: kokemuksia Ylöjärven lukiosta.

Agenda2030-teemaopintokurssi Nettilukiossa

Otavian Nettilukiossa toteutettiin Agenda2030 ilmiö aineenopettajien Heikki Koponen ja Lauri Ylä-Jussila johdolla. Heikki toimii luonnontieteellisten aineiden ja Lauri yhteiskunnallisten aineiden opettajana.

Teemaopintokurssi rakentui Agenda2030-menetelmäpakan pohjalta. Kurssille valittiin tietyt YK:n Agenda2030-tavoitteet, joita tarkasteltiin opiskelijoiden kanssa kurssin tapaamisissa pakan menetelmien avulla.

Kurssilla asiantuntijavieraana toimi Mikkelin kaupungin ilmastokoordinaattori Harri Hakala.

Lue lisää Nettilukion Agenda2030-toteutuksesta myös blogista: Agenda2030-kurssin opiskelijakokemus.

LOPS2019 ja ainerajat ylittävä oppiminen

Miia Siven ja Aki Luostarinen johdattivat syksyllä 2021 voimaan tulevan lukion opetussuunnitelman näkökulmiin ainerajat ylittävästä oppimisesta. Kokonaisuudessa käsitellään sitä, miten ainekohtaisesta ja ainerajat ylittävästä oppimisesta muodostaa lukiolaiselle kokonaisuus, joka tavoittaa sekä lukiokoulutuksen ainekohtaisia tavoitteita että aineita läpileikkaavia yleisen osan tavoitteita. Laaja-alainen osaaminen, kyky tarkastella maailman ilmiöitä ja tapahtumia tieteenalarajat ylittäen ja tutkiva, kokemuksellinen ja osallistava oppiminen nousevat toiminnan keskiöön.

Tutustu kokonaisuuden diaesitykseen (linkki ohjaa ulkoiselle sivustolle).

Agenda2030-kenttäkurssi Kuopion Lyseon lukiossa

Kuopion Lyseon lukiossa toteutettiin hankkeen aikana biodiversiteettiin painottuva Agenda2030-kenttäkurssi teemaopintokurssina kaksi kertaa. Kurssitoteutuksia esittelemässä luonnontieteellisten aineiden opettaja Laura Okkonen.

Teemaopintokurssin aikana opiskelijat tekivät luontoympäristön havainnointia, tutustuivat luonnon monimuotoisuuteen metsissä ja maaperieliöstön merkitykseen osana monimuotoisuutta ja tarkkailivat suomalaista lajistoa.

Ihminen 2.0 -teemaopintokurssi Nettilukio

Syksyllä 2020 Nettilukiossa toteutettiin Ihminen 2.0 -teemaopintokurssi. Kokonaisuutta on esittelemässä Nettilukion aineenopettaja ja kehittämispäällikkö Aki Luostarinen. Toteutuksen suunnitteluun ja ohjaukseen osallistuivat lisäksi verkko-ohjaajat Eveliina Pöysti ja Tiina Liimatainen.

Kokonaisuus rakentui tulevaisuudentutkimuksen ja tulevaisuustietoisuuden vahvistamisen pohjalta. Tulevaisuutta tarkasteltiin mm. työn ja opiskelun, teknologisen kehityksen, yhteiskunnan toiminnan ja politiikan sekä talouden ja luontoympäristön näkökulmista.

Kurssilla opiskelijan apuna oli ohjaajien lisäksi ulkopuolisia asiantuntijoita, kuten

• Mikko Dufva, Sitra: Tulevaisuustietoisuus ja megatrendit (katso tallenne Youtubessa)

• Maria Joutsenvirta, Aalto-yliopisto: Talous kasvun jälkeen

• Mikael Laakasuo, Helsingin yliopisto: Keinoäly ja moraali tekoälykkäässä maailmassa

• Anu Siitonen, psykologi: Selviytyminen kriisitilanteissa

Opiskelijan kokemuksia teemaopinnoista

Opettaja Tuija Salminen haastattelee Ihminen 2.0 -teemaopintokurssille osallistunutta opiskelija Mia McKayta. Millainen kokemus teemaopintokurssi oli? Mikä kurssissa oli opiskelijalle merkityksellistä ja mieleenpainuvaa? Mikä haastoi, mistä sai iloa?

---

Teemasta toimeen -hanke on Opetushallituksen (linkki ohjaa ulkoiselle sivulle) rahoittama ja Mikkelin kaupungin liikelaitos Otavian (linkki ohjaa ulkoiselle sivulle) Nettilukion (linkki ohjaa ulkoiselle sivulle) koordinoima lukiokoulutuksen innovatiivisten oppimisympäristöjen kehittämishanke. Tutustu hankkeeseen lisää esittelysivulla.

Agenda2030: Kurssitoteutus Omnian aikuislukiosta

Toteutumaton unelma: Agenda 2030 pakohuonepelin aiheena 

Espoon aikuislukion Teemasta toimeen -  kokonaisuus rakennettiin YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 - toimintaohjelman teemojen ympärille. Kurssin loppuhuipentumaksi suunniteltiin pakohuonepeli.  Osallistujien vähäisyyden vuoksi kurssia ei toteutettu.  Sen suunnittelu opetti kuitenkin paljon kokonaisuudesta vastanneelle työparille, historiaa ja yhteiskuntaoppia opettavalle Sari Kaislalle sekä äidinkieltä opettavalle Laura Osalalle.

Kestävän kehityksen asialla 

Kun Teemasta toimeen -hanke esiteltiin Espoon aikuislukiossa Osala ja Kaisla kiinnostuivat heti mahdollisuudesta toteuttaa Agenda2030- toimintaohjeeseen pohjautuva vapaavalintainen kurssi. 

Ei niin, että muut teemat olisivat huonoja, mutta koin Agenda2030 teemat itselleni erityisen tärkeiksi, Osala sanoo. 

Myös Kaisla oli alusta asti kiinnostunut Agenda2030 - toimintaohjeiden teemoista. Hän kiinnosti erityisesti mahdollisuus syventää historian ykköskurssin aiheita. Historian ykköskurssilla käsitellään ohuesti monia teemoja, jotka tulevat esille Agenda2030 -toimintaohjeessa, kuten sukupuolten tasa-arvoa ja koulutuksen merkitystä. 

Opiskelijat mukana suunnittelussa 

Vaikka Kaislaa ja Osalaa Agenda2030- toimintaohjeessa kiinnostivat erityisesti heidän omiin oppiaineisiinsa “solahtavat” alateemat kuten hyvä koulutus ja eriarvoisuuden vähentäminen, tarkoituksena oli, että myös opiskelijat olisivat saaneet vaikuttaa kurssin sisältöön ja siellä käsiteltäviin teemoihin.

Vaikka me olisimme tyrkyttäneet tiettyjä teemoja, lopulta opiskelijat olisivat saaneet valita minkä tahansa Agendan teemoista omaan lopputyöhönsä, Osala kertoo. 

Opiskelijoiden osallisuus kurssin suunnitteluun oli muutenkin tärkeää Osalalle ja Kaislalle. Jos kurssi vielä joskus toteutetaan, he haluavat ottaa opiskelijat alusta lähtien mukaan suunnitteluun. Mutta tietysti se edellyttää, että kurssin toteutumisen pitää olla varmaa, että opiskelijat eivät joudu tekemään turhaa työtä, Osala toteaa. 

Pakohuonepeli lopputenttinä

Kurssin loppuhuipentumaksi Osala ja Kaisla suunnittelivat luokkahuoneessa totetettavan pakohuonepelin. Kaisla kertoo, että peli olisi ollut eräänlainen loppukoe kaikille. Idea oli, että lopussa pitäisi tunnistaa, että mihin teemoihin pakohuoneen ongelmat liittyvät. 

Peliä varten Kaisla ja Osala kävivät tutustumassa erilaisiin pakohuonepeleihin. Osala kävi myös pedagogisia pakohuonepelejä koskevan koulutuksen. Koulutuksessa korostettiin tarinan merkitystä. Muuten pelistä tulee helposti tietovisa, Osala sanoo. 

Sabotoitu puhe New Yorkissa 

Vaikka Osala ja Kaisla tutustuivat monenlaisiin peleihin, he halusivat toteuttaa oman pakohuonepelinsä perinteisenä suljetun huoneen pelinä, jossa on arvoituksia ja lukkoja, joita osallistujien pitää ratkaista. 

Taustatarina oli, että pelaajat olisivat New Yorkissa osallistumassa Suomen avustajina Agenda2030-kokoukseen, jossa Suomen edustajan piti pitää puhe, mutta puhe oli sabotoitu ja siitä oli jäljellä vain palasia. 

Ennen kurssia Kaisla ja Osala testasivat pelin kahdella opettajalla.  Kollegat, jotka pelasivat pakohuoneen lävitse, pitivät ideasta, mutta olivat sitä mieltä, että ongelmia ratkoessa ei juuri tullut ajateltua kestävää kehitystä.

Osala sanookin, että jos he vielä pääsevät toteuttamaan kurssin he kenties siirtäisivät pakohuonepelin paikan lopusta alkuun.

Pakohuonepeli voisi silloin toimia jonkinlaisena alkusysäyksenä itse kurssille, hän toteaa. 

---

Teksti: Jenni Linturi / Otavia

Tutkiva oppiminen haastaa ja herättää uteliaisuutta - Esittelyssä Aki Luostarinen

Aki Luostarinen (aineenopettaja, kehityspäällikkö) toimii Teemasta toimeen -hankkeen koordinaattorina, kehittäjänä ja suunnittelijana. Aki on osallistunut Nettilukiossa ainerajat ylittävän oppimisen kehittämiseen jo vuodesta 2011 lähtien, jolloin hän toimi ilmiöpedagogina Nettilukion ilmiöpohjaisen oppimisen kursseilla. Matkan varrelle on mahtunut monenkokoista ja -sisältöistä ilmiötä, kuten Suomalaisuudet, Kaupungit ja maisema, Kuluttaja (in memoriam?) ja Valta.

Se, mistä minä oon onnellinen on, että mulla on ollut ympärillä ihmisiä, jotka ovat innostaneet oppimaan. Innostaneet tarkkailemaan maailmaa ja meitä ympäröiviä ilmiöitä uteliaasti ja rohkeasti.

Teemasta toimeen -hankkeessa Aki on toiminut pilottilukioiden ja Otavian toiminnan koordinaattorina sekä ollut suunnittelemassa ja toteuttamassa Agenda2030-menetelmäkorttipakkaa, tulevaisuuden Entäs jos? -menetelmäpakkaa ja Ihminen 2.0 -teemaopintokokonaisuutta.

Hankkeen toteutuksessa Aki piti erityisen tärkeänä sitä, että teemaopintokokonaisuudet haastavat opiskelijaa tutkimaan, kysymään, kyseenalaistamaan ja tarkastelemaan maailmaan moninäkökulmaisesti ja laajasta perspektiivistä. Aina tutkiva tai ongelmalähtöinen oppiminen ei ole helppoa, mutta harjoittelemalla oman työskentelyn ohjaaminen, vastuunotto ja aikataulutus alkavat sujua. Tärkeää olisi, että saisi oppia innostumisen ja kokemusten kautta.

Toivottavasti se into, rohkeus ja uskallus tutkia maailmaa kantaisi myös sinne työelämään asti. Olisi jotenkin halukas ja rohkea kohtaamaan myös niitä itselle tuntemattomia asioita, ehkä myös epämukavia ja vieraita juttuja. Lähtis rohkeasti tarkastelemaan tutkimaan, oppimaan uutta.

Voit myös kuunnelle Otavian toisen hankkeen (OKO - Osallisuus, kokemukseellisuus ja osaaminen näkyväksi) Järkipuinti-podcastista, mitä Aki ajattelee lukiopedagogiikan kehittämisestä yhdessä nykyisen verkkokoulutuspäällikkö Miia Sivenin ja Otavian aiemman verkkokoulutuspäällikkö Taru Kekkosen kanssa.

Ensimmäisessä Järkipuinti-jaksossa käsitellään Nettilukion tarinaa. Keväällä 2020 koko Suomi siirtyi etäopetukseen ja etätyöhön. Nettilukio ja verkko-opiskelu ottivat ensiaskeleitaan jo 1990-luvun lopulla. Viime vuosina etäopetus on yleistynyt muissakin Suomen oppilaitoksissa, ja korona-kevät vauhditti tätä oppilaitoksien digiloikkaa entisestään. Tässä jaksossa keskustellaan siitä, mistä Nettilukion tarina alkoi, millaiset tausta-ajatukset ja arvot ovat ohjanneet toimintaamme ja miten nuo asiat...

Megatrendit ja tulevaisuustietoisuus (Ihminen 2.0 -kurssi)

Nettilukion Ihminen 2.0 -teemaopintokurssi johdatteli opiskelijat ja opettajat tutkimaan ihmisen ja tämän ympäristönsä tulevaisuutta.

Sitran ennakoinnin eritysasiantuntija Mikko Dufva orientoi teemaan kertomalla Sitran tekemästä tulevaisuustyöstä ja ennakoinnista.

• Miten tulevaisuutta voi ennakoida?

• Mitä on tulevaisuusajattelu ja tulevaisuustietoisuus?

• Mitä ovat megatrendit ?

• Miten tulevaisuuden ennakoiminen voi vaikuttaa tämän päivän toimintaan?

Tallenne on osa Nettilukion Teemasta toimeen -hankkeessa toteutettua Ihminen 2.0 -kurssia. Tutustu kurssin tarkemmin hankkeen loppuseminaarin esittelyssä.

Opiskelija ja oppimisen tarpeet edellä joustavassa opiskelumuodossa - Esittelyssä Miia Siven

Miia Siven (aineenopettaja, verkkokoulutuspäällikkö) on saanut tuntumaa ainrjata ylittävään oppimiseen heti sen alkumetreiltä liikelaitos Otaviassa (silloin liikelaitos Otavan Opisto), kun 2007 aloitettiin ensimmäisellä Itämeri-teemaisella ilmiöllä. Tämän jälkeen hän on osallistunut ilmiöpohjaisen oppimisen kurssien suunnitteluun ja toteutukseen aineenopettajan sekä aiemmin Nettilukion linjanvetäjänä.

Nettilukio tarjoaa opiskelumahdollisuuksia opiskelijoille, joille perinteinen lähiopetus ei ole vaihtoehto syystä tai toisesta, eli omaan elämäntilanteeseen ei sovi se aikataulullisesti tai muista syistä. Tällöin Nettilukio on joustava mahdollisuus sovittaa lukio-opiskelu oman elämänrytmiin.

Nykyisin verkkokoulutuspäällikkönä toimivalle Miialle opiskelijalähtöisyys ja oppimisen mahdollistaminen monenlaisille oppijoille on sydämen asia. Ainerajat ylittävässä oppimisessa mennään usein juuri oppijan lähtökohtien ja tavoitteiden ehdoilla. Opettaja on tukena ja laajentaa – auttaa tutkimisen ja oppimisen polulla eteenpäin.

Me ei olla haluttu jättää opiskelijaa mitenkään yksin näitten asioitten pariin, vaan päinvastoin yritetään löytää mahdollisimman paljon keinoja siihen, että voidaan olla tueksi ja avuksi haasteiden voittamisessa.

Voit myös kuunnelle Otavian toisen hankkeen (OKO - Osallisuus, kokemukseellisuus ja osaaminen näkyväksi) Järkipuinti-podcastista, mitä Miia ajattelee lukiopedagogiikan kehittämisestä yhdessä kehityspäällikkö Aki Luostarisen ja Otavian aiemman verkkokoulutuspäällikkö Taru Kekkosen kanssa.

Ensimmäisessä Järkipuinti-jaksossa käsitellään Nettilukion tarinaa. Keväällä 2020 koko Suomi siirtyi etäopetukseen ja etätyöhön. Nettilukio ja verkko-opiskelu ottivat ensiaskeleitaan jo 1990-luvun lopulla. Viime vuosina etäopetus on yleistynyt muissakin Suomen oppilaitoksissa, ja korona-kevät vauhditti tätä oppilaitoksien digiloikkaa entisestään. Tässä jaksossa keskustellaan siitä, mistä Nettilukion tarina alkoi, millaiset tausta-ajatukset ja arvot ovat ohjanneet toimintaamme ja miten nuo asiat...

Ihminen ja kone: Kokemuksia Ylöjärven lukiolta

Ihminen ja kone Ylöjärven lukiolla

Ylöjärven lukion Ihminen ja kone  - kurssilla rakennettiin VEX IQ –robotteja ja pohdittiin ihmisen ja koneen välistä suhdetta 

Ylöjärven lukiossa toteutettiin Teemasta toimeen  -hankkeen Ihminen ja kone - teemakokonaisuus keväällä 2019.  Kolmesta kokonaisuudesta koostuvan kurssin suoritti 13 opiskelijaa. Opiskelijat toimivat kurssilla tiimeinä. 

 Halusimme kurssin joka olisi myös toteutustavaltaan täysin erilainen ja jossa opiskelijat pääsisivät oikeasti tekemään ja soveltamaan tietoa, Ylöjärven lukion apulaisrehtori Miia Bergman kertoo. 

Toimintaa ja ihmisen ja koneen välisen suhteen pohdintaa 

Ylöjärven Ihminen ja kone - kurssi koostui kolmesta kokonaisuudesta  Kokonaisuuksia yhdistivät yhtäältä ihmisen ja koneen välisen suhteen pohdinta ja toisaalta toiminnallisuus, mutta niiden varsinaiset sisällöt muotoutuivat kolmen eri aineen opettajan kiinnostuksien ja osaamisien mukaan. 

Filosofian opettaja otti vastuulleen teknologian etiikan pohtimisen mietinnän, fysiikan opettajalla oli kokemusta 3D-printtauksesta ja matematiikan opettajalla ohjelmointiosaamista. Tämän vuoksi lähdimme tekemään Ihminen ja kone -kokonaisuutta kolmen eri aineen opettajan voimin osaamistamme yhdistäen, Bergman kertoo.

Filosofian osuudessa pohdittiin ihmisen ja koneen välistä suhdetta, uuden teknologian tuomia uhkia ja mahdollisuuksia sekä visioitiin tulevaisuutta. Ohjelmointiosuudessa rakennettiin VEX IQ –robotti, opittiin käyttämään hyväksi sen sensoreita ja ohjelmoimaan robottia tekemään asioita. 3D-printtauksessa suunniteltiin ja printattiin robottiin osa, jolla robotti tarttui palloon ja pystyi kuljettamaan sitä. 

 VEX IQ –robotteja  ja 3D-printtausta 

Kolmen suuremman kokonaisuuden lisäksi kurssilla tehtiin yhteistyötä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Kurssille kuului vierailu kahdessa ylöjärveläisessä yrityksessä, Robotech Oy:ssä ja 3DStep Oy:ssä. Vierailuilla oppilaat pääsivät näkemään, kuinka robottien ohjelmointi ja 3D-printtaus kuuluvat nykyajan työelämään. 

 Vierailut antoivat  kovasti uskottavuutta sille, että nämä kurssilla opiskeltavat asiat ovat tarpeellisia ja osa nykyajan yhteiskuntaa, Bergman toteaa.

Vierailuiden lisäksi yhteistyötä tehtiin myös Tampereen yliopiston Fablabin kanssa. Fablabilta Ylöjärven lukio sai lainaksi VEX IQ –robotteja sekä apua 3D-printtauksen laitteistoon ja ohjaukseen.  

3D-printtaus toteutettiin lopulta kokonaisuutena, johon kuului tunneilla 3D-printtauksen Fusion 360-suunnitteluohjelmaan tutustumista, Bergman kertoo. - Tulostus toteutettiin kokonaisena teemapäivänä koululla, jossa 18 printteriä suhisi fysiikan luokassa ja opiskelijoilla oli mahdollisuus testata erilaisia suunnittelumalleja robotin pallontarttujaksi.

Kohti tulevaa 

Bergman kertoo olevansa tyytyväinen teemakokonaisuuden toteutukseen. Hänen mukaansa teorian ja toiminnan välinen suhde oli hyvä ja ulkopuoliset yhteistyökumppanit antoivat kurssille uskottavuutta ja sisältöä, joita omin voimin ei lukiossa olisi saatu aikaiseksi. 

Saimme voimaa ja innostusta toisistamme, hän iloitsee. -Eri oppiaineiden ja opettajien välinen yhteistyö onnistui erinomaisesti. 

Vaikka teemakokonaisuuden viimeinen viikko sotkeutui koronaviruksen takia ja robottien ohjelmointi tiimeissä jäi ennakoitua lyhyemmäksi, myös opiskelijoiden kokemukset kokonaisuudesta olivat myönteisiä. Palautteessa kiitettiin niin kokonaisuuksien sisältöjä, ryhmätyöskentelyä kuin vierailujakin. Kurssi koettiin sopivan haastavaksi ja mukavaksi vaihteluksi normaalista lukioarjesta. 

Lue lisää Ylöjärven lukion blogista!

---

Teksti: Jenni Linturi, Otavia



Agenda2030 opiskelijakokemus

Ensimmäistä kertaa ilmiökurssilla

Tapaila aloitti Nettilukion vuoden 2018 lopussa ja on siitä lähtien suorittanut kursseja “rauhalliseen” tahtiin. Agenda2030-ilmiökurssin Tapaila löysi Muikku-oppimisympäristön tiedotteista.

-Aihe tuntui kiinnostavalta ja minulla oli sopiva tilaisuus osallistua kurssille oman lukujärjestyksen puolesta, joten päätin ilmoittautua, hän summaa päätöksensä osallistua ilmiöön.  

Agenda2030 on Tapailan ensimmäinen ilmiökurssi. Vaikka Tapaila ei ole aikaisemmin osallistunut ilmiöihin, ilmiökurssien idea ei ollut hänelle täysin vieras ennen kurssille osallistumista. 

-Opintojen alussa luin hieman näistä ilmiökursseista, joten tiesin jo yleisesti, mikä niissä on ideana.

Tapailan Agenda2030-ilmiöön ajoikin ilmiön teemojen lisäksi kiinnostus itse ilmiöopiskelusta.  

On mukavaa päästä kokeilemaan konkreettisesti ilmiöopiskelua, hän kertoo. – Siitä kun puhutaan kuitenkin mediassakin jonkin verran.

Agenda2030-ilmiökurssilla Tapailaa kiinnostaa kaikki

Tapaila kertoo, että on tähän mennessä ollut kiinnostunut kaikista Agenda2030-ilmiökurssin teemoista jollakin tavalla. Erityisen lähellä sydäntä hänelle ovat kuitenkin ympäristöön liittyvät teemat, joista hän löytää paljon yhtymäkohtia omaan puutarhaharrastukseensa. 

Puutarhaharrastus sytytti myös kipinän oman ympäristön monimuotoisuutta käsittelevän ilmiötuotoksen toteuttamisesta. 

- Ajattelin ensin, että en tekisi tuotosta ja olisin kurssilla mukana vain uteliaisuudesta, mutta sitten tuotoksen tekeminen alkoikin kiinnostaa, Tapaila kertoo. – Tarkoituksena on, että tuotokseen yhdistyy oma puutarha- ja luontoharrastus. 

Ilmiökurssilla oppii myös tietoteknisiä taitoja

Tapaila on ollut tyytyväinen ilmiökurssin toteutukseen tähän mennessä. 

Minusta ilmiökurssi on varsin kivasti rakennettu kokonaisuus, hän toteaa.  – Kivaa oli esimerkiksi se, kun saimme paikalle myös kokeneen asiantuntijan kertomaan ilmastokoordinaattorin työstä.

Erityisen hyvin kurssilla Tapailasta toimivat tapaamiset ja alustat, joilla keskusteluja käydään. 

Kurssilla käytetään monipuolisesti eri sovelluksia. Aikaisemmin olen käyttänyt melko vähän esimerkiksi Google Drivea tai vastaavia yleisiä palveluja, joten tässä on kyllä oikein mukava plussa se, että näitä oppii nyt käyttämään. 

Teemakokonaisuus onkin opettanut Tapiolalle asioita paitsi Agenda2030-ohjelmasta myös verkko-opiskelussa käytettäviä tietoteknisiä taitoja.   

Tulevalta kurssilta Tapiola toivoo erityisesti lisää aktiivisuutta. 

-Väkeä saisi olla tapaamisissa enemmän paikalla, mutta sehän riippuu kurssin osallistujista itsestään, hän kertoo. 

Tapaila suosittelee ilmiöopiskelua kaikille nettilukiolaisille. 

-Tämä on todella erilaista ja melko kevyttä verrattuna tavanomaiseen opiskeluun, eli jos lukujärjestyksessä on tilaa niin suosittelen ilmiöön osallistumista muillekin, hän toteaa. 

---

Tutustu Nettilukioon.

Tutustu Muikku-oppimisympäristöön.

---

Teksti: Jenni Linturi, Otavia

Agenda2030 menetelmäkortit

Yhteistyössä Steamok-hankkeen kanssa toteutimme Agenda2030-menetelmäkortit, joiden avulla on mahdollista päästä tutustumaan YK:n määrittämään 17 kestävän kehityksen tavoiteeseen. Nämä YK:n kesätävän kehityksen tavoitteet linkittyvät toinen toisiinsa ja niiden toteutumiseen tarvitaan niin valtioita, päättäjiä kuin kansalaisia.

Mitä menetelmäkortit sisältää?

Agenda 2030 -kortit sisältävät kolme korttia kuhunkin tavoitteeseen liittyen:

• Ensimmäinen kortti esittelee tavoitteen pähkinänkuoressa.

• Toinen kortti sisältää lyhyen tehtävän, joista voidaan rakentaa pistetyöskentelyrata.

• Kolmas kortti sisältää laajemman tehtävän.

Vinkkejä esittelykorttien käyttöön

• Pohtikaa erilaisia tilanteita, esim. “Estetään muovipillien päätyminen meriin.” tai “Hyödynnetään koulujen, kauppojen ym. hävikiksi jäänyt ruoka ruoka-apuna.”.
  

• Järjestäkää tavoitekortit pyramidiksi siten, että tilannetta eniten koskettava Agenda 2030 -kortti on pyramidin kärkenä. Seuraavalle pyramidin tasolle tulevat kortit liittyvät väitteeseen vähän vähemmän, seuraavalle vähemmän jne.
  

• Pohtikaa yhdessä, missä Suomi menee mielestänne Agenda 2030 -tavoitteiden suhteen.
  Asettakaa joko kaikki kortit (tai pienempi osa kerrallaan) taululle. Osallistujat saavat laittaa kunkin kortin kohdalle joko vihreän, keltaisen tai punaisen post-it lapun sen mukaan, miten hyvin Suomessa asiat ovat tavoitteen osalta.

Vinkkejä tehtäväkorttien käyttöön

• Lyhyemmät tehtävät orientoivat tavoitteisiin.
  Tehtävät ovat toteutettavissa noin 10 minuutissa joko yksin tai yhdessä. Korteista voidaan rakentaa pistetyöskentelyrata.
  

• Pidemmät tehtävät vaativat enemmän aikaa. Korttien avulla voidaan syventyä tavoitteisiin.

Haluatko kortit itsellesi?

Toiminnalliset Agenda 2030 -kortit löytyvät:
bit.ly/agendakorttipakka (suomeksi)
bit.ly/agendacards (in English)

Kortit ovat maksuttomat.

Agenda 2030 -kurssi

Yksi hankkeen teemakokonaisuuksista on Agenda2030. Teeman käsittelyssä tehdään läpileikkaus YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaan (Agenda 2030). Agenda2030-ohjelma sisältää 17 tavoitetta ja tässä kokonaisuudessa pääsee pureutumaan tavoitteisiin tarkemmin sekä innovoimaan ratkaisuja tavoitteiden toteuttamiseksi.

Yhdessä Steamok-hankkeen kanssa tähän kokonaisuuteen on myös tuotettu tavoitteiden monipuoliseen käsittelyyn tueksi toiminnallinen menetelmäpakka. Voit tutustua korttipakkaan printtiversiosta tai kysyä itsellesi fyysistä korttipakkaa hankkeen työntekijöiltä:

• Agenda 2030 -pakan tulostusversio, suomeksi

• Agenda 2030 -pakan tulostusversio, englanniksi

Agenda2030 -teemaopintokurssin on Otavian Nettilukion lisäksi pilotoinut Kuopion Lyseon lukio, jossa kokonaisuus on toteutettu sekä keväällä 2019 että keväällä 2020.

Voit tutustua Kuopion toteutukseen Otavian ajankohtaisjulkaisussa (siirtyy toiseen sivustoon) ja nettilukiolaisen kokemuksiin.

Ihminen ja kone -kurssi

Ihminen ja kone teemakokonaisuus

Hankkeen teemakokonaisuus Ihminen ja kone haastaa opiskelijat tutustumaan keinoälyn ja ihmisen liiton keskeisiin haasteisiin ja innovoimaan yhdessä ratkaisuja. Tätä teemaa voi lähestyä monesta näkökulmasta ja kaiken kaikkiaan teema on erittäin ajankohtainen. Hankkeen aihekokonaisuudet ovat oppiainerajat ylittäviä teemoja ja laaja-alaisia osaamisalueita. Myös ihmisen ja koneen välistä suhdetta voi lähestyä moninäkökulmaisesti.

NETTILUKION PILOTTI

Nettilukion opiskelijoiden kanssa keväällä 2019 pilotoitiin tätä teemakokonaisuutta. Pilottiin sovellettiin jo aiemmin teemaopintokursseillamme hyväksi koettua runkoa.

Nettilukiossa opiskellaan aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Opiskelijat ovat erilaisissa elämäntilanteissa olevia aikuisia ympäri Suomea ja maailmaa. Opiskelu tapahtuu täysin verkon välityksellä. Tämän vuoksi materiaalia ja erilaisia työpajoja sovellettiin huomioiden verkko-opiskelijoiden tarpeet. Nettilukion kokonaisuus rakennettiin täysin verkkoon. Tästä teemasta on tulossa pilottikokeiluja myös lähilukioista tulevan lukuvuoden aikana.

Nettilukion pilotissa testattiin erilaisia orientoivia ja aktivoivia tehtäviä, joita tullaan hyödyntämään myös hankkeessa tuotetuissa ja jaettavissa materiaaleissa. Tässä blogipostauksessa kerrotaan muutamista hyväksi koetuista käytänteistä ja niiden jatkokehittelystä.

Miksi ja miten mukaan teemaopintoihin?

Yksi keskeinen haaste teemaopintokurssien totetutuksessa on opiskelijoiden rekrytoiminen kurssille. On tarpeen käyttää aikaa sen pohtimiseen, miten kurssia markkinoidaan opiskelijoille. Miten houkutellaan ja vakuutetaan opiskelijoille, että tällaisesta laajasta vaikkakin valinnaisesta kokonaisuudesta on hyötyä myös muissa opinnoissa. Pilottikokeilussa toivotettiin opiskelijat tervetulleeksi älykkäiden aivojen ja koneälyn maailmoihin seuraavin saatesanoin: 

“Tervetuloa älykkäiden aivojen ja koneälyn maailmoihin

Joko sinulla on robotti työkaverina? Ainakin näkymätön botti netin syövereissä on auttanut sinua lukuisia kertoja, vaikka et ole edes huomannut asiaa. Silmälasit ovat ihmisen ja teknologian liitto. Millä kaikilla tavoilla ihminen aivoineen, koneet ja teknologiset järjestelmät voivatkaan toimia rinnakkain, vierekkäin ja yhdessä?”

Lisäksi virikettä teemaan oli mahdollista hakea kokonaisuuteen suunnitellusta mainostrailerista:

Tämä mainosvideo tullaan muokkaamaan hankkeen materiaaleihin kaikille hyödynnettäväksi versioksi.

Mukaan kurssille lopulta ilmoittautui 12 opiskelijaa, mutta kaikki eivät lopulta päässeet kurssilla loppuun saakka. Verkkotapaamiset ja erilaiset asiantuntijaluennot tallennettiin, jolloin myös verkkotapaamisesta estyneiden opiskelijoiden oli mahdollista katsoa tallenne jälkikäteen. Reaaliaikaisten tapaamisten lisäksi keskustelua viriteltiin ei-reaaliaikaisesti verkkokeskustelualueella mm Google Classroomissa.

Teemaopintokurssin rakenne

Nettilukiolaisille tarjotun kokonaisuuden perusrakenne karkeasti määriteltynä:

• 1-2 viikkoa orientoitumista

• 3-4 viikkoa työskentelyä aiheen tiimoilta (asiantuntijat, ac-tapaamiset, keskuskustelut, virikkeet)

• 1-2 viikkoa tuotosesittelyjä ja arviointia

Teemaopintokurssien hahmottaminen saattaa muodostua kompastuskiveksi opiskelijoille. Sen vuoksi käytimme jonkun verran aikaa yleisesti kokonaisuuden hahmottamiseen ja yhteiskeskusteluun, mitä opiskelu tällaisessa kokonaisuudessa on ja miten omaa tuotosta on mahdollista rajata.

Opiskelijoille laadittiin kokonaisuuden hahmottamisen tueksi pikaohje tulevista tapahtumista ja hyödynnettävistä verkkopaikoista. Näin opiskelijat löysivät nopeasti yhdellä silmäyksellä yhdestä paikasta kaikki tarvittavat tiedot.

Osallistavia menetelmiä

Teemakurssin aikana käytettyjä osallistavia menetelmiä, joita tulemme kokoamaan ja kehittämän myös hankkeen materiaalipankkiin:

• AI in the box (Tekoäly laatikossa) roolipeli chatissa toimi hyvin orientoitavana tehtävänä tuoden esiin erilaisia ihmisen ja koneen vuorovaikutukseen liittyviä haasteita (tästä tulossa myöhemmin oma blogipostaus)

• Yhdessä opiskelijoiden kanssa koostettiin vinkkilistaa kirjallisuudesta, musiikista ja taiteesa: https://otavanopisto1.padlet.org/nettitiimi/ihminenkonemateriaali 

• Ihminen ja kone aikajanan koostamista yhdessä opiskelijoiden kanssa: https://otavanopisto1.padlet.org/nettitiimi/ihminenkone eli ajatuksena pohtia, miten ihminen ja kone ovat nivoutuneet yhteen historian saatossa ja millaisia näkökulmia tulevaisuuteen.

• Kurssilla katsottiin netistä Guerilla Filmsin uunituore tv-dokumentti Outouden laakso. Dokumentti luo kuvan teknologian kehitykseen liittyvistä odotuksista ja peloista. Lisäksi järjestettiin verkkotapaaminen, jossa oli alustajana yksi dokumentin haastateltavista Michael Laakasuo. 

Näkökulmia aiheeseen

Asiantuntijoina ja teema-alustuksina saimme kuulla mm. seuraavista aiheista:

• Aivot ja koneet

• Tulevaisuus ja työelämä

• Elias-robotti

• Koneet kuntoutuksessa

• Tekoäly ja moraali

• Ihminen ja kone

• Tesla/sähköautot

Opiskelijoiden lopputuotoksien avulla jokainen osallistuja sai myös uusia näkökulmia ja syventävää tietoa teemasta.

Materiaalin suunnittelun jatkot

Pilottilukioiden yhteissuunnittelussa syvensimme ajatuksia ja pohdimme yhdessä vierailukohteita, asiantuntijoita sekä kartoitimme yleisesti materiaalia jatkokehittelyyn. Teemaa tullaan käsittelemään tulevana luokuvuonna myös ainakin yhdessä pilottilukiossa. Pilottilukioiden joukossa meillä on monenlaista osaajaa ja tulossa on mm. ohjelmointiin liittyvä työpaja. Materiaalia siis löytyy paljon ja haasteena tuleekin olemaan rajaamisen taito. Taito, jota opiskelijatkin pääsevät teemaopintokursseilla harjoittelemaan. Toisaalta materiaalista jokainen voi tehdä omia poimintoja, ja ottaa materiaaleista mukaan juuri itselle ja omalle opiskelijaryhmälle soveltuvat aineistot.

Kokonaisuuden rakentuminen

Kokonaisuuden rakentuminen

Osaamisten kehittäminen näkyväksi

Hankkeen aikana laaditaan materiaalia kaikkien hyödynnettäväksi. Tarkoituksena on luoda yhdenlainen esimerkkirunko hankkeen teemakokonaisuuksiin (Agenda2030, Tulevaisuuden lukio sekä Ihminen ja kone). Kukin opettaja tai opettajatiimi voi hyödyntää materiaalia itselle sopivalla tavalla ja soveltuvin osin. 

Mateeriaalin keskeinen ajatus on OPSin hengen mukaisesti opiskelijoiden aktiivisuuden ja tavoitteellisen työskentelyn tukeminen. Tavoitteena on kehittää sekä ainekohtaista tiedollista osaamista että ainerajat ylittävää laaja-alaista osaamista. Opiskelija rohkaistuu etsimään eri tieteen- ja taiteenalojen keskeisten käsitteiden ja näkökulmien välisiä yhteyksiä ja muodostaa niiden pohjalta kokonaisuuksia. Lopputuotoksena opiskelijat suunnittelevat, toteuttavat ja esittävät johonkin aihepiiriin tai ilmiöön liittyvän dokumentoidun projektin, tutkielman, keksinnön tai muun tuotoksen. 

Kurssin aikana opiskelijoiden työskentelyä tuetaan toimintamallilla, joka etenee

• aiheeseen perehtymisestä ongelman havaitsemiseen ja rajaamiseen

• oman työskentelyn tavoitteiden asettamiseen

• tilannekartoitukseen ja tiedonkeruuseen

• kehämäiseen kokeilevaan ratkaisun kehittämiseen ja 

• oman toiminnan ja työskentelyn arviointiin.

Materiaalit koostuvat teematyöpajoista sekä itsenäisestä ohjatusta työskentelystä ryhmissä luoden 38 tunnin kurssikokonaisuuden. 

Teematyöpajojen aiheet:

• Orientoituminen aiheeseen

• Ryhmäytyminen

• Tavoitteiden asettelu ja scrumban-menetelmä

• Tiedonkeruu ja lähdekritiikki

• Tuotoksen rakentelu

• Tulevaisuustyöpaja

• Eettiset valinnat työpaja

• Onnistunut esitys

Esimerkkikuva kurssin viitteellisestä rakenteesta (kuvaa luetaan riveittäin):

Kerromme jatkossa blogissamme tarkemmin eri teematyöpajoista ja materiaalin rakentumisesta sekä pilottikokeilujen kokemuksista.

TO-kurssit ja OPS

Teemaopintokurssit OPSissa

Teemaopinnot ovat omana oppiaineena lukion opetussuunnitelmissa. Tässä postauksessa nostamme hieman esiin, mitä teemaopinnoista ja yleisesti oppimiskäsityksestä opsissa sanotaan. Pohjustuksena hankkeen toteutukseen tässä postauksessa tehdään muutamia nostoja OPSista. OPS-hautomoiden aikana tehdyssä lyhyessä haastattelussa opetusneuvos Tiina Tähkä vastaa teemaopintoihin liittyviin kysymyksiin:

Lukion opetussuunnitelmien perusteiden (LOPS2015, 14) oppimiskäsityksestä sanotaan mm. 

Oppimiskäsitys pohjautuu ajatukseen, että oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta, tavoitteellisesta ja itseohjautuvasta toiminnasta. 

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajien, asiantuntijoiden ja yhteisöjen kanssa erilaisissa ympäristöissä. 

Oppimisprosesseistaan tietoiset opiskelijat osaavat arvioida kehittää opiskelu- ja ajattelutaitojaan. Näin kehittyvät myös elinikäisen oppimisen edellyttämät taidot. 

OPSin  oppimiskäsitys on vahvasti pohjalla materiaalin suunnittelussa ja näiden pohjalta materiaalia on lähdetty kokoamaan.

Teemaopintojen tavoitteet lukion opetussuunnitelman perusteissa määritellään puolestaan seuraavasti:

Teemaopintojen tavoitteena on, että opiskelija 

rohkaistuu etsimään eri tieteen- ja taiteenalojen keskeisten käsitteiden ja näkökulmien välisiä yhteyksiä ja muodostaa niiden pohjalta kokonaisuuksia 

hahmottaa ongelmia, ilmiöitä tai kysymyksiä sekä innostuu etsimään niihin ratkaisuja yksin ja yhteistyössä muiden kanssa

hyödyntää eri aloilta hankkimiaan tietoja ja taitoja

hakee informaatiota eri lähteistä ja arvioi tietolähteiden luotettavuutta

soveltaa osaamistaan ja kehittää tieto- ja viestintäteknologisia taitojaan käytännön toiminnassa

työskentelee tavoitteellisesti ja toimii rakentavasti ryhmän jäsenenä.

Teemaopintokurssien tavoitteista ja lukion opetussuunnitelman oppimiskäsitys muodostavat hankkeessa tuotettujen teemakurssien punaisen langan. Hankkeessa on mukana pilottikouluina niin nuorisoasteen lukioita kuin aikuislukioitakin. Aikuisten lukiokoulutuksen perusteissa kursseja on vähemmän ja sisällöltään kurssit hieman vaihtelevat. Hankkeen aikana tuottamamme materiaali on sovellettavissa ja muokattavissa mihin tahansa valtakunnallisista kursseista. Kurssien tavoitteisiin voi tutustua tarkemmin opetussuunnitelmien perusteissa. 

Nuorisolukiossa valtakunnallisia syventäviä kursseja on kolme:

• TO1 Monitieteinen ajattelu

• TO2 Tutkiva työskentely teknologialla

• TO3 Osaaminen arjessa

Aikuislukiossa valtakunnallisia syventäviä kursseja on ainoastaan yksi, joka sisältää osia kaikista kolmesta nuorisolukion valtakunnalisesta syventävästä kurssista: 

• TO1 Tutkiva työskentely

Muun muassa näitä tavoitteita vasten kehitämme kokonaisuuksia, joita on mahdollista hyödyntää teemaopintokurssien toteutuksessa.

Lähteet: 
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2015

Työpajasta tukea

Työpajapäivästä ideoita teemaopintokursseihin

Tammikuussa 2019 järjestettiin Espoon Omnialla hankkeen pilottikoulujen yhteinen työpajapäivä. Työpajaan osallistui opettajia ja vastuuhenkilöitä kaikista kuudesta pilottilukiosta: Otavian Nettilukio, Espoon aikuislukio (Omnia), Kuopion Lyseon lukio, Lappeenrannan Lyseon lukio, Helsingin normaalilyseon lukio ja Ylöjäven lukio.

Työpajapäivässä tutustuttiin toisiimme ja perehdyttiin syvemmin yleisesti teemaopintokokonaisuuteen sekä hankkeen aikana pilotoitaviin teemoihin: Agenda2030, Ihminen ja kone sekä Tulevaisuuden lukio.

Päivän ideoista on saatu hyvää pohjaa tuleviin pilottitoteutuksiin. Päivän anti kirjoitetaan puhtaaksi, ja siitä aletaan koota yhtenäistä materiaalikokonaisuutta lukioiden suunnittelun tueksi. Tavoitteena on kehittää materiaali yhdessä ennen toteutuksia sekä kerätä toteutusten aikana ja jälkeen palautetta pilottilukioilta.

View fullsize

View fullsize

View fullsize

Teemasta toimeen!

Innovaatio-osaamista ja kestävää tulevaisuutta teemaopintokursseilla!

Otavan Opiston Suunta- ja Nettikoulutus-tiimit kehittävät vuosina 2018-2020 lukion ainerajat ylittäviä teemaopintokursseja yhdessä pilottilukioiden kanssa. Teemasta toimeen! -hanke toteutetaan Opetushallituksen lukiokoulutuksen innovatiivisten oppimisympäristöjen edistämisen valtionavustuksilla ja hankkeen koordinoinnista vastaa Otavan Opisto. 

Hankkeessa kehitetään syklisesti yhdessä pilottilukioiden kanssa kolme teemaopintokurssikokonaisuutta. Kurssisuunnitelmat materiaaleineen pilotoidaan ja julkaistaan avoimesti kaikkien käyttöön. Tavoitteena on rakentaa opiskelijoiden innovaatio- ja tulevaisuusosaamista kehittävät kurssikokonaisuudet. 

Toteutettavat teemaopintokurssit käsittelevät:

1. Agenda 2030 (kestävä tulevaisuus)
2. Ihminen, kone ja keinoäly
3. Tulevaisuuden lukio

Opiskelijan työskentelyä tuetaan toimintamallilla, joka etenee aiheeseen perehtymisestä ongelman havaitsemiseen ja rajaamiseen, oman työskentelyn tavoitteiden asettamiseen, tilannekartoitukseen ja tiedonkeruuseen, kehämäiseen kokeilevaan ratkaisun kehittämiseen ja oman toiminnan ja työskentelyn arviointiin.

Hankkeen pilottilukioina toimivat:

Espoon aikuislukio
Helsingin normaalilyseon lukio
Kuopion Lyseon lukio
Lappeenrannan Lyseon lukio
Otavan Opiston nettilukio
Ylöjärven lukio

Jos teemaopintokurssien kehittäminen kiinnostaa tai haluat mukaan kehittämistyöhön ja testaamaan teemaopintokursseja jo hankekauden aikana, ole yhteydessä!

Aki Luostarinen

Hankekoordinaattori
aki.luostarinen@otavanopisto.fi
050 311 7255

Miia Siven

Hankesuunnittelija
miia.siven@otavanopisto.fi
040 129 4671