Dynaaminen HOPS-lomake

Tiedättekö sen sanonnan "The devil is in the details"? Tällä viitataan siihen, kuinka yksinkertaiselta vaikuttava asia onkin oikeasti yksityiskohdissaan monimutkainen ja aiheuttaa todennäköisesti myös ongelmia. Tällaiseksi on muodostunut aikuisten perusopetuksen HOPS-lomake, jolla pyritään taklaamaan hyvin monista eri taustoista opintonsa aloittavien opiskelijoiden tilanteita ja niihin liittyviä yksityiskohtia. Voin vakuuttaa, että ei ole aivan yksinkertaista. Takana on kymmeniä tunteja suunnittelua, jossa olemme yrittäneet mallintaa reaalimaailman toimintoja verkko-ohjaajien ja sovelluskehityksen yhteistyönä yhdeksi jouhevaksi digitaaliseksi työkaluksi.

Lähtökohtana suunnittelutyölle ovat olleet word-muotoinen HOPS-lomake, opintoajan suunnitteluun tehty excel-pohja ja opetussuunnitelman henkilökohtaiselle opiskelusuunnitelmalle määrittämät vaatimukset. Näistä edettiin lukuisten rautalankamallisten hahmotelmien kautta käyttöliittymiin, jotka kehittyivät pala kerrallaan karkeista luonnoksista kohti käyttäjäystävällisempää versiota, johon UI-suunnittelijakin kävi tekemässä taikojaan. Käytännön ohjaustyötä tekevät ohjaajat ovat olleet mukana koko ajan suunnittelussa ja jokaisesta detaljista käytiin pitkiä keskusteluja, joissa on pohdittu muun muassa ohjauskeskusteluiden kulkua, eri opiskelijoiden kanssa vastaan tulevia tilanteita, ainevalintoja, lomakkeen muokkaushistoriaa, lomakkeen käyttäjäystävällisyyttä, visuaalisuutta ja ohjaavuutta, näin joitakin mainitakseni.

Taustoitetaan tilannetta ja opiskeluvalmiuksia

Tavoitteena on ollut aikuisten perusopetuksen aloittavalle opiskelijalle sopiva, vaiheistettu lomake, jonka avulla hän hahmottaa opinnoissa edessä olevan kokonaisuuden ja sen vaatiman ajan. Opiskelijan on tarkoitus tutkailla ja täyttää HOPS-lomaketta sekä itsenäisesti että ohjaajan kanssa ohjauskeskustelun aikana. Opiskelijan ohjaajalla on pääsy katsomaan HOPS-lomaketta ja myös muokkaamaan sitä. Muokkaukset tallentuvat kuitenkin muokkaushistoriaan, josta opiskelija näkee muokkaajan nimen ja muokkausajankohdan.

HOPS-lomakkeen ensimmäisillä välilehdillä kysellään perustietoja ja taustoitetaan opiskelijan tilannetta. Ensimmäisen välilehden tiedot, kuten nimi, koulutuslinja, ohjaajan nimi ja lomakkeen muokkausajankohta täytetään automaattisesti. Osaamisen ja lähtötason arvioinnissa opiskelija kuvaa aiempaa koulutus- ja työkokemustaustaansa sekä arvioi omaan kielitaitoaan.

Osaamisen ja lähtötason arvioinnissa opiskelija esimerkiksi arvioi omaa kielitaitoaan.

Opiskelutaidot ja motivaatio -välilehti on pyritty tekemään opiskelijalle helpoksi vastata, sillä avoimet tekstikentät ovat osoittautuneet liian haastaviksi aikuisten perusopetukseen hakeutuville opiskelijoille. Niiden sijaan on tehty väittämiä, joihin opiskelija reagoi. Opiskelijalle sopivia opiskelutapoja kartoitetaan itsearvioinnilla, jossa opiskelijan täytyy arvioida asteikolla erittäin hyvin - erittäin huonosti (5 portainen Likertin asteikko), kuinka hyvin luetellut opiskelutavat auttavat häntä opiskelussa. Listalla on erilaisia opiskelutapoja, kuten oppimateriaalin lukeminen, opetuksen kuunteleminen, asian selittäminen toiselle tai videoiden katsominen.

Myös motivaatiota ja mahdollisia tuentarpeita kartoitetaan väitteiden avulla, joihin opiskelijan tulee reagoida aiemmasta kohdasta tutulla asteikolla sen perusteella, miten väitteet kuvaavat häntä opiskelijana. Väitteistä on pyritty tekemään helppoja vastata, kuten "Opiskeleminen on minusta mukavaa" tai "Pystyn seuraamaan ohjeita ja toimimaan niiden mukaisesti". Ohjaaja pystyy tarttumaan opiskeluun mahdollisesti vaikuttaviin asioihin opiskelijoiden vastausten perusteella ohjauskeskustelussa.

Opiskelija arvioi omaa tapaansa oppia ja itseään opiskelijana reagoimalla väitteisiin. Tällaiseen ratkaisuun päädyttiin, koska aiemmin on havaittu, että opiskelijoiden on esimerkiksi vaikea sanoittaa omiin taitoihinsa tai motivaatioonsa liittyviä asioita.

Asetetaan tavoitteet ja suunnitellaan opintoja

Erikoisen hieno, mutta teknisesti myös erittäin monimutkainen on Tavoitteet ja opintojen suunnittelu -välilehti, joka reagoi opiskelijan valintoihin ja jo suoritettuihin opintoihin. Aivan ensimmäiseksi opiskelija asettaa itselleen valmistumisaikatavoitteen ja kertoo, onko hänellä jo mielessä, mitä aikoo tehdä suoritettuaan peruskoulun.

Sen jälkeen opiskelijan on arvioitava, kuinka monta tuntia viikossa hänellä on aikaa opiskella. Jos opiskelijan syöttämä aika-arvio on ristiriidassa hänen tavoiteaikatauluunsa nähden, lomake kehottaa opiskelijaa pohtimaan asiaa vielä. Jos aika-arvio on realistinen, lomake antaa palautetta myös siitä. Suuntaa antavan valmistumisaika-arvion laskennassa käytetään yhden kurssin laajuutta, joka 28 tuntia. Opintoihin menevään aikaan lasketaan aluksi koko oppimäärän laajuus, joka aikuisten perusopetuksessa on vähintään 44 kurssia. Jos opiskelijalle hyväksiluetaan aiemmista opinnoista tietty määrä kursseja, lomake osaa huomioida asian laskuissaan. Jos opiskelija innostuu suorittamaan valinnaisia opintoja enemmän kuin niitä vaaditaan, lomake osaa reagoida siihenkin. Lomakkeen ohjaavissa teksteissä painotetaan sitä, että laskettu aika on suuntaa antava. Toisaalta se myös elää koko ajan sitä mukaa, kun opiskelija etenee opinnoissaan.

Opintolaskurin avulla opiskelijaa pyritään auttamaan sen hahmottamisessa, kuinka paljon aikaa opiskelu vaatii esimerkiksi viikkotasolla. Tässä kuvassa opiskelija on asettanut niin pienen viikkotuntimäärän, että opintoaikakin loppuu kesken.

Tällä välilehdellä opiskelija asettaa itselleen myös valmistumisaikatavoitteen. Tässä kuvassa opiskelija on arvioinut, että opiskelee keskimäärin 25 tuntia viikossa. Lomake kertoo, että sillä tahdilla opiskelijan on mahdollista valmistua jopa aiemmin kuin suunnitteli. Toki tosimaailmassa opinnot eivät etene näin yksioikoisesti, mutta näin opiskelija saa jonkinlaisen kuvan siitä, kuinka paljon opiskeluun on varattava aikaa.

HOPS-lomakkeessa on panostettu erityisen paljon myös opintojen edistymisen visualisointiin. Koko aikuisten perusopetuksen oppimäärä on purettu näkymäksi, josta käyvät ilmi pakolliset ja valinnaiset kurssit aineittain. Opiskelijatasolla siitä näkee, mitkä kurssit opiskelija on suorittanut, mistä hänelle on tehty hyväksiluku sekä lisäksi ne kurssit, joille hän on ilmoittautunut mutta ei vielä suorittanut. Samassa näkymässä opiskelija voi suunnitella, mitä valinnaisopintoja aikoo suorittaa.

Ohjaaja puolestaan voi ehdottaa opiskelijalle paitsi valinnaisopintoja, myös spesifisti jonkun tietyn kurssin suorittamista seuraavaksi. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ohjaaja valitsee oppilaitoksen kurssitarjonnasta tietyn ryhmäkurssitoteutuksen, jota ehdottaa opiskelijalle. Kyse on kuitenkin vain ehdotuksesta, mikään ei estä opiskelijaa valitsemasta aikaan sitomatonta kurssitoteutusta sen sijaan.

Näkymä elää opiskelijan opintojen edetessä eli näkymästä saa nopeasti kokonaiskuvan, mitä opiskelija on jo suorittanut ja mitä on vielä tekemättä. Kehitysvaiheessa näkymä todettiin niin informatiiviseksi, että näkymä irrotettiin HOPS:ista ja liitettiin myös osaksi ohjaajien työkalua, jossa opiskelijan tilannetta voi tarkastella kokonaisvaltaisesti. Ohjaaja toki pääsee tarkastelemaan myös ohjattavansa HOPS-lomaketta. Näkymää aiotaan todennäköisesti hyödyntää myös opiskelijoiden omassa Opinnot-näkymässä, jolloin opiskelijan ei tarvitse klikkailla itseään HOPS-lomakkeeseen sen nähdäkseen.

Opintojen etenemistä voi seurata näkymästä, joka visualisoi koko aikuisten perusopetuksen oppimäärää. Siitä näkee helposti, mitä on tehnyt ja mitä on vielä tekemättä.

Lopuksi on todettava, että vain aika näyttää, kuinka hyvin tämä toimii käytännössä. Tiedossa on jo nyt päivitystarpeita, joihin palataan lomien jälkeen syksyllä. Opiskelijan opintojen seuraamiseen liittyy nimittäin yllättävän paljon muuttujia, joista ihan jokaista ei ole huomioitu lomakkeen toiminnallisuuksia suunnitellessa. Lisäksi vaikka hanke on päättymässä, lomaketta aiotaan kehittää eteenpäin käyttäjäkokemusten ja -palautteen perusteella. Tavoitteena on myös, että HOPS-lomake toteutetaan samalla ajatuksella myös lukion puolelle. Se vaatii kuitenkin runsaasti suunnittelua, koska lukion puolella esimerkiksi ainevalinnat aiheuttavat oman vaikeuskertoimensa HOPS-lomakkeeseen.

Teksti: Nina Kurki

OIDO:sta apua opintojen suunnitteluun, aikatauluttamiseen ja seurantaan

OIDO eli Opiskelijan itseohjautuvuuden tukeminen digitaalisissa oppimisympäristöissä on Opetushallituksen rahoittama innovatiivisten oppimisympäristöjen kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa opiskelijoiden avuksi heidän itseohjautuvuuttaan tukevia työkaluja ja näkymiä avoimen lähdekoodin digitaaliseen Muikku-oppimisympäristöön. Hanke kestää vuoden 2022 heinäkuun loppuun.

Ohjaajien huomiot hankkeen taustalla

Mikkelin kaupungin liikelaitos Otavia tarjoaa muun muassa aikuisten perusopetuksen etäopintoja, joiden kehittäminen on tässä hankkeessa keskiössä. Hankeideaa lähdettiin kartoittamaan verkko-ohjaajien avulla, koska heillä on paras kokonaisnäkemys siitä, millaisia aikuiset peruskoululaisemme ovat, millaisiin kysymyksiin he kaipaavat vastauksia ja millaista tukea tarvitsevat opinnoissaan.

Opetushallituksen julkaisemassa hakutiedotteessa meitä puhutteli erityisesti painopistealue, joka liittyi oppimisanalytiikkaan ja oppimiseen liittyvän datan hyödyntämiseen tavalla, joka tukee opiskelijoiden, opettajien ja opetuksen järjestäjien arjen toimintaa. Näimme tässä hienon mahdollisuuden lähteä kehittämään edelleen etäopetusratkaisuja, jotka tukisivat aikuisten perusopetuksessa opiskelevia opiskelijoitamme heidän usein hyvin itsenäisissä opinnoissaan.

Ohjaajilta kerättiin ajatuksia siitä, millaisia työkaluja digitaaliseen oppimisympäristöön tarvittaisiin, jotta voisimme palvella opiskelijoitamme paremmin. Hyvin nopeasti kävi ilmi, että suurimmat haasteet ja tarpeet liittyvät opintojen alkutaipaleelle: opintojen aloittamiseen, suunnitteluun ja aikatauluttamiseen. Lisäksi opintojen kokonaisuus on opiskelijoille usein vaikea hahmottaa: mitä pitää suorittaa, missä järjestyksessä ja kuinka paljon on vielä suoritettavaa. Näihin ituihin tartuimme ja suunnittelun avuksi syntyi alla oleva kuva, jossa hankekokonaisuutta ja sen tavoitteita on pyritty kuvaamaan yhden graafin avulla.

OIDO-hankkeen suunnitelma alkoi muodostua kahden pääteeman, opintojen suunnittelun ja opintojen etenemisen seuraamisen, ympärille.

Suunnitelmassa hahmottui kaksi pääteemaa: opintojen suunnittelu ja opintojen etenemisen seuraaminen. Molemmat pääteemoista jakautuvat edelleen alateemoihin, kuten opintojen suunnittelu ainevalintojen tekemiseen, opintojen aikatauluttamiseen ja lukujärjestyksen laatimiseen. Ajatuksena oli myös "yhden luukun periaate", joka meillä tarkoittaa sitä, että opiskelijan tarvitsemat työkalut löytyvät pitkälti samasta paikasta eli digitaalisesta oppimisympäristöstämme Muikusta, joka on käytännössä meidän nettiperuskoululaistemme koulu.

Hakemuksessa tavoitteet tarkentuivat

Hakemusta kirjoittaessa pääteemoista johdettiin tavoitteita, joita hankkeella on kaikkiaan kolme:

Tavoite 1

Tavoitteena on tukea ja kannustaa opiskelijan itseohjautuvuuden kehittymistä ja sitä kautta lisätä opiskelijan motivaatiota ja sitoutumista opintoihinsa. Itseohjautuvuuden kehittyessä opiskelijan on mahdollista saada oman oppimisensa hallinnan kokemuksia, mikä lisää hänen kokonaisvaltaista hyvinvointiaan. Tavoitteeseen pyritään suunnittelemalla ja toteuttamalla digitaaliseen Muikku-oppimisympäristöön työkaluja ja näkymiä, joiden avulla opiskelija voi suunnitella, aikatauluttaa ja seurata opintojensa edistymistä.

Tällaiset piirteet ovat digitaalisessa ympäristössä tarpeen, koska itsenäisissä etäopinnoissa haasteena on usein se, että opiskelijan vastuu opintojen etenemisestä on suuri eikä opettajien ja ohjaajien tarjoama tuki aina kohdennu ajallisesti oikein. Lisäksi opiskelijan voi olla vaikea hahmottaa, missä kohtaa opintojaan hän on menossa. Aikuisten perusopetuksen opiskelijoille oppimisympäristön tarjoama tuki opintojen suunnittelulle, aikatauluttamiselle ja seurannalle on keskeistä. Visualisoitu oppimiseen liittyvä data tarjoaa opiskelijalle automatisoitua tietoa omasta opiskelusta ja sen etenemisestä.

Tavoite 2

Aikuisten perusopetuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy. Suurimmalla osalla opiskelijoista on taustallaan keskeytyneet opinnot ja oppimisen ongelmia. Tässä kohderyhmässä ohjaustarve on suuri. Opettajien ja ohjaajien voi kuitenkin olla vaikea antaa itsenäisiä etäopintoja suorittavalle opiskelijalle tukea oikea-aikaisesti, jos opiskelija ei itse ole asiassa aktiivinen.

Visuaalisesti esitetyn opiskelijakohtaisen opiskeludatan ja siitä saatavien herätteiden avulla opettajat ja ohjaajat saisivat tiedon opintojen etenemisestä sekä mahdollisesta tuentarpeesta. Oikea-aikainen tieto mahdollistaa myös varhaisemman puuttumisen mahdollisiin ongelmiin. Datavisualisoinnit auttavat opettajaa ja ohjaajaa arvioimaan opiskelijan tilannetta nykyistä kokonaisvaltaisemmin ja tarkemmin.

Tavoite 3

Tavoitteena on löytää uudenlaisia tapoja toteuttaa opiskelijoihin kohdentuvaa yhteydenpitoa, ohjausta ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemista oppilaitoksen arjessa. Tätä tavoitetta varten kartoitetaan ja pilotoidaan kolmannen osapuolen tarjoamia sovelluksia ja palveluita, jotka suunnittelu- ja visualisointityökalun lisäksi täydentävät digitaalisen oppimisympäristön mahdollisuuksia oikea-aikaiseen tukeen.

Tavoitteissa 1 ja 2 visualisoidaan opiskelussa syntyvää dataa. Visualisoinnista saatavien kokemuksien, oppimisanalytiikan jaoston hyvien käytäntöjen ja organisaatiotasoisten keskustelujen kautta luodaan suuntaviivoja organisaation oppimisanalytiikkastrategialle. Lisäksi kartoitetaan oppimisanalytiikan mahdollisuuksia tukea opiskelijoiden ja oppilaitoksen arkea.

Teksti: Nina Kurki
Pääkuva: Adobe Stock