Kielitietoisuus opetuksessa ja oppimateriaaleissa

MonikA-hankkeessa tuotetaan kielitietoista verkko-oppimateriaalia maahanmuuttotaustaisille oppilaille, joiden suomen kielen taito on vielä heikko. Mutta mitä kielitaitoisuus tarkoittaa? Entä miten se huomioidaan opetuksessa ja oppimateriaalissa?

Kielitietoisuus on tietoisuutta kielestä ja sen merkityksestä

Kielitietoisuus tarkoittaa kielen, kielenkäytön ja tekstien tietoista huomiointia ja havainnointia. Se on tietoisuutta sekä kielestä ja sen rakenteista että kielen keskeisestä roolista kasvamisessa, oppimisessa, identiteettien rakentumisessa ja vuorovaikutuksessa.

Etenkin koulumaailmassa on tärkeää ymmärtää, että kieli on sekä oppimisen kohde että väline. Kieli on oppimisen tärkein resurssi: opimme kielen avulla vuorovaikutuksessa muiden kanssa, ja toisaalta oppiminen myös osoitetaan kielen avulla (esimerkiksi puhumalla tai kirjoittamalla).

Opettaja on kielellinen malli ja myös oman oppiaineensa kielen opettaja

Jokaisella oppiaineella on oma tapansa käyttää kieltä, käsitteitä ja symboleita sekä omat tekstikäytäntönsä. Oppilaan on samaan aikaan sekä opittava oppiaineen kieli että kielen avulla.

Kielitietoisuuteen kuuluu ajatus siitä, että koulun jokainen opettaja on kielellinen malli sekä opettamansa oppiaineen kielen opettaja. Jokainen opettaja opettaa oppiaineensa sisällön lisäksi myös sen kieltä; sisällön ja kielen opettamista on mahdoton erottaa toisistaan.

Kielitietoinen opettaja kiinnittää huomiota opettamansa aineen kieleen: mikä siinä on tyypillistä ja mikä on vaikeaa etenkin toisen kielen oppijalle. Oppiaineen opettaja tuntee oppiaineensa kielen kaikista parhaiten, minkä takia sen opettaminen kuuluu juuri hänelle eikä esimerkiksi äidinkielen opettajalle tai suomi toisena kielenä -opettajalle.

Lisäksi kielitietoinen opettaja osaa arvostaa monikielisyyttä ja näkee oppilaidensa moninaisen kielitaidon resurssina. Erilaiset kielet saavat näkyä koulun arjessa ja oppitunneilla. Oman kielen käyttäminen auttaa oppimista, joten oppilaalle kannattaa antaa mahdollisuus esimerkiksi etsiä tietoa myös omalla kielellään ja kääntää sanastoa omalle kielelleen.

Kielitietoisista menetelmistä hyötyvät kaikki

Vaikka kielitietoisuuden yhteydessä puhutaan usein toisen kielen oppijoista, kielitietoisista menetelmistä on hyötyä kaikille oppilaille. Ne tukevat kaikkien oppimista ja ymmärtämistä.

Menetelmiä

  • Tee tavoitteet ja etenemisjärjestys selkeäksi oppilaalle.

  • Aktivoi oppijan aiemmat tiedot aiheesta esimerkiksi keskustelemalla tai ennakkotehtävällä.

  • Kerro tärkeimmät asiat ensin. Painota tärkeitä asioita ja toista niitä riittävästi.

  • Ilmoita, milloin aihe vaihtuu. Kertaa edellisen aiheen pääasiat vielä ennen siirtymää uuteen aiheeseen.

  • Kokoa avainsanat esimerkiksi erilliseksi sanastoksi.

  • Selvennä aihetta ja eri käsitteiden välisiä suhteita esimerkiksi käsitekartoilla.

  • Esitä tietoa eri muodoissa: kirjoituksena, puheena, kuvina, videoina. Esitä etenkin kaikista tärkeimmät asiat vähintään kahdessa eri muodossa.

  • Hyödynnä kielen, tekstin ja visuaalisuuden lisäksi myös esimerkiksi liikkeitä, eleitä, ilmeitä ja äänenpainoja.

  • Havainnollista abstrakteja asioita kuvilla ja konkreettisilla esimerkeillä.

  • Rytmitä tehtäviä ja tekemistä: vaihtele kuuntelemista, puhumista ja lukemista sisältäviä tehtäviä sopivasti.

  • Opeta erilaisia lukustrategioita, tekstilajeja ja muistiinpanotekniikoita.

  • Anna aikaa prosessoimiselle ja oppimiselle.

Kieli

  • Avaa ja selitä vaikeat sanat ja rakenteet selkeästi ja ymmärrettävästi.

  • Kiinnitä huomiota etenkin

    • abstrakteihin sanoihin, kulttuurisidonnaisiin sanoihin ja muihin vaikeisiin sanoihin

    • keskeisiin verbeihin, partikkeleihin ja muuhun perussanastoon, jota ilman opiskeleminen ja tekstin ymmärtäminen on vaikeaa

    • vaikeisiin rakenteisiin, kuten lauseenvastikkeisiin, joihin on pakattu paljon tietoa

    • toisiaan muistuttaviin ja samalta kuulostaviin sanoihin, jotka menevät helposti sekaisin.

  • Käytä ja opeta sellaista kieltä, jota oppilas todella tarvitsee opiskelussa ja elämässä – eli aitoa kieltä.

    • Opetuksessa ei kannata käyttää esimerkiksi pelkkää selkokieltä (eli yleiskieltä helpompaa suomen kielen muotoa), vaan on tärkeää opettaa sellaista kieltä, jolla oppilas tulee toimeen. Vaikeita sanoja ja rakenteitakin tarvitaan, mutta niiden sisältö on opetettava ja selitettävä oppilaalle.

Kielitietoinen oppimateriaali on monikanavaista

Kaikkia edellä esiteltyjä periaatteita voi soveltaa suoraan oppimateriaaliin. Tärkeää on siis se, että oppimateriaali on

  • selkeää

  • loogisesti rakennettua

  • visuaalista

  • monikanavaista

  • monipuolista.

Hankkeen ensimmäiset oppimateriaalit valmistuvat tämän kevään aikana, ja ensimmäisenä on tulossa kaksi englannin kurssikokonaisuutta. Ilmoitamme blogissamme, kun ne on julkaistu.

Kuka tahansa voi hyödyntää julkaistuja materiaalejamme.

Lähteitä ja lisämateriaalia

Jos kielitietoisuus kiinnostaa, tässä on muutama hyvä lähde lisätiedon äärelle:

Teksti: Salla Hiltunen
Kuvat: Adobe Stock