MonikA-hanke kuuluu Opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja Karvin toimenpideohjelmaan, jonka tavoitteena on vahvistaa maahanmuuttotaustaisten oppilaiden opetuskielen ja tiedonalojen kielen taitoa, opiskelu- ja koulunkäyntivalmiuksia sekä perustaitoja. Toimenpideohjelmassa on mukana yhteensä 60 kehittämishanketta ympäri Suomen, ja näitä hankkeita kutsutaan KIEPPI-hankkeiksi.
Viime viikolla osallistuimme KIEPPI-hankkeiden alueelliseen tapaamiseen Tampereella. Siellä pääsimme kuulemaan hankkeiden kuulumisia ja verkostoitumaan muiden hanketoimijoiden kanssa.
Koulussa on tärkeää arvostaa oppilaiden moninaista kielitaitoa
KIEPPI-hanketoimijoiden yhteisissä keskusteluissa nousi vahvasti esiin tarve kehittää kouluja entistä kielitietoisemmiksi. Keskustelimme limittäiskielisyydestä ja vertailimme kokemuksiamme siitä, miten monikielisyys ja limittäiskielisyys näkyy kouluissa ja miten oppilaita tuetaan ottamaan käyttöön koko heidän kielitaitonsa.
Limittäiskielinen pedagogiikka (translanguaging pedagogy) tarkoittaa sitä, että oppimisessa ja vuorovaikutuksessa käytetään oppilaiden kaikkia kielellisiä resursseja. Keskeistä on huomioida ja arvostaa oppilaiden kielten moninaisuutta ja nähdä kaikki kielet oppimisen kielinä.
Koulun toimintakulttuurilla ja opettajan toiminnalla on suuri rooli siinä, miten oppilaita kannustetaan käyttämään kaikkea kielitaitoaan. Vaikka opettaja itse ei osaa oppilaiden osaamia kieliä, voi hän silti toivottaa eri kielet tervetulleiksi ja rohkaista oppilaita käyttämään niitä luokkahuoneessa.
Eri kielten käyttäminen limittäin tukee oppimista ja oppilaan minäkuvaa
Limittäiskielinen pedagogiikka voi monella tavalla vaikuttaa myönteisesti oppimiseen ja vuorovaikutukseen. Kun oppilasta kannustetaan käsittelemään opittavaa asiaa monella kielellä ja erityisesti oppilaan omalla kielellä, tukee ja syventää se oppilaan oppimista.
Oppilasta voi esimerkiksi ohjata tutustumaan opetettavan aiheen käsitteisiin ja niiden selityksiin ensin omalla kielellään. Kun oppilas on tutustunut käsitteisiin ja aiheeseen omalla kielellään, on ne helpompi omaksua myös suomen kielellä. Kun uutta asiaa opetettaessa hyödynnetään oppilaan osaamia kieliä, voi oppilas paremmin soveltaa jo olemassa olevia tietojaan ja taitojaan.
Kun oppilaan osaamat kielet huomioidaan opetuksessa ja oppimateriaaleissa ja niitä arvostetaan, tukee se oppilaan minäkuvaa monikielisenä ja monitaitoisena oppilaana. Lisäksi oppilaan osaamien kielten huomioiminen viestittää oppilaalle, että hänen kielitaitonsa ja kulttuuritaustansa nähdään arvokkaina ja tärkeinä, mikä voi edistää oppimismotivaatiota ja koulussa viihtymistä.
MonikA-hankkeen oppimateriaaleissa huomioidaan myös oppilaan oma kieli
MonikA-hankkeen oppimateriaaleissa on pyritty ottamaan huomioon oppilaan olemassa oleva kielitaito ja sen arvostaminen ja hyödyntäminen uutta asiaa opittaessa. Oppilasta kannustetaan hyödyntämään omaa kieltään esimerkiksi uusia englannin kielen sanoja sekä ympäristö- ja luonnontiedon käsitteitä opetellessaan.
Esimerkiksi yhteiskuntaopin kursseilla on paljon keskustelukysymyksiä, joista oppilaat voivat keskustella pareittain tai pienessä ryhmässä. Keskusteluissa ei rajata oppilaiden käyttämiä kieliä vaan kannustetaan vuorovaikutukseen ja asioiden pohtimiseen oppilaiden omaa kielitaitorepertuaaria hyödyntäen.
Esimerkki (vielä julkaisemattomalta) yhteiskuntaopin kurssilta:
Katsotaan video, jolla puhutaan Suomesta ja suomalaisuudesta.
Ohjeistus:
Keskustele kaverin tai opettajan kanssa.
Voit käyttää keskustelussa montaa kieltä.
Onko jokin videon tieto sinulle uusi tai yllättävä?
Mitkä asiat voivat olla uusia ja yllättäviä ihmiselle, joka muuttaa Suomeen?
Onko jokin asia samanlainen sinun kotimaassasi tai muussa maassa, jossa sinä olet asunut?
Onko jokin asia erilainen sinun kotimaassasi tai muussa maassa, jossa sinä olet asunut?
Kiitos antoisista keskusteluista KIEPPI-tapaamiseen osallistuneille! Osallistumme tapaamisiin mielellämme jatkossakin.
Lähteitä ja lisämateriaalia
Heini Lehtonen: Monikielisyys koulussa (Kielikello)
Heini Lehtosen esitys monikielisestä pedagogiikasta (Youtube)
What is translanguaging? (EAL Journal)
Voit lukea kielitietoisuudesta tarkemmin aiemmasta blogitekstistämme.
Teksti: Terhi Rouvinen
Kuvat: Adobe Stock