Agenda 2030 -toimintakortit

Agenda 2030?

Mitä: YK:n määrittämät 17 kestävän kehityksen tavoitetta. Kaikki tavoitteet ovat tärkeitä ja linkittyvät toisiinsa. Toisin sanoen yhtä tavoitetta ei voi saavuttaa ilman toista, ja niiden toteutumiseen tarvitaan niin valtioita, päättäjiä kuin kansalaisia.

Kuka: Tavoitteet ovat universaaleja eli kuuluvat meille kaikille: valtioille, kunnille, yrityksille, kouluille, sinulle ja minulle. Tavoitteet koskettavat kaikkia YK:n jäsenvaltioita. Jokainen voi osallistua omilla valinnoillaan, levittämällä tietoa tavoitteista sekä vaatia päättäjiltä keinoja paremman tulevaisuuden puolesta.

Miksi: Päämääränä tehdä maailmasta parempi paikka meille kaikille huomioimalla sekä ympäristön, ihmiset, ihmisoikeudet ja talouden näkökulmat. 

Mitkä Agenda 2030 toimintakortit?

Agenda 2030 -kortit sisältävät kolme korttia kuhunkin tavoitteeseen liittyen:

• Ensimmäinen kortti esittelee tavoitteen pähkinänkuoressa.

• Toinen kortti sisältää lyhyen tehtävän, joista voidaan rakentaa pistetyöskentelyrata.

• Kolmas kortti sisältää laajemman tehtävän.

Vinkkejä esittelykorttien käyttöön

• Pohtikaa erilaisia tilanteita, esim. “Estetään muovipillien päätyminen meriin.” tai “Hyödynnetään koulujen, kauppojen ym. hävikiksi jäänyt ruoka ruoka-apuna.”.
  
  

• Järjestäkää tavoitekortit pyramidiksi siten, että tilannetta eniten koskettava Agenda 2030 -kortti on pyramidin kärkenä. Seuraavalle pyramidin tasolle tulevat kortit liittyvät väitteeseen vähän vähemmän, seuraavalle vähemmän jne.
  
  

• Pohtikaa yhdessä, missä Suomi menee mielestänne Agenda 2030 -tavoitteiden suhteen.
  Asettakaa joko kaikki kortit (tai pienempi osa kerrallaan) taululle. Osallistujat saavat laittaa kunkin kortin kohdalle joko vihreän, keltaisen tai punaisen post-it lapun sen mukaan, miten hyvin Suomessa asiat ovat tavoitteen osalta.

Vinkkejä tehtäväkorttien käyttöön

• Lyhyemmät tehtävät orientoivat tavoitteisiin.
  Tehtävät ovat toteutettavissa noin 10 minuutissa joko yksin tai yhdessä. Korteista voidaan rakentaa pistetyöskentelyrata.
  
  

• Pidemmät tehtävät vaativat enemmän aikaa. Korttien avulla voidaan syventyä tavoitteisiin.

Kiinnostuin! Mistä löydän Agenda 2030 -kortit?

Toiminnalliset Agenda 2030 -kortit löytyvät:
bit.ly/agendakorttipakka (suomeksi)
bit.ly/agendacards (in English)

Kortit ovat maksuttomat.

Kestävän kehityksen monialainen oppimiskokonaisuus - materiaali vapaasti käytettäväksi

Mistä on kysymys?

Monialaisen oppimiskokonaisuuden materiaali on suunnattu erityisesti 5.-9. vuosiluokan oppilaille. Kokonaisuus ohjaa oppilastiimit rajaamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteista (Agenda 2030) kumpuavan todellisen maailman haasteen, jota he lähtevät tutkimaan. Tutkittuaan haastetta, oppilaat kehittävät ehdotuksia haasteen ratkaisemiseksi.

Materiaalipaketti sisältää opettajan ohjeet, oppilaille näytettävät ohjediat sekä printattavat työskentelypohjat. Maksuton materiaali löytyy osoitteesta bit.ly/agenda2030materiaali.

Kokonaisuus on laadittu Opetushallituksen rahoittamassa kehittämishankkeessa vuosina 2017-2019. Hankkeen aikana materiaali on pilotoitu 11 suomalaisessa peruskoulussa.

Esimerkki kokonaisuuden etenemisestä

Monialaiset oppimiskokonaisuudet tulee suunnitella riittävän pitkäkestoisiksi siten, että oppilailla on aikaa syventyä oppimiskokonaisuuden sisältöön ja työskennellä tavoitteellisesti, monipuolisesti ja pitkäjänteisesti (POPS 2014, 31). Agenda 2030 -kokonaisuus on suunniteltu toteutettavaksi noin 25-30 oppitunnin laajuisena. Tämä mainiten, voi materiaalia toki hyödyntää myös osittain tiiviimpänä tai laajempana versiona.

Työskentelymateriaalit

Työskentelymateriaalit ovat diasarjojen muodossa. Materiaali sisältää oppilaille näytettävät diat, ja ennen kutakin osuutta, opettajan ohje kertoo tarkemmat tiedot tulevien diojen sisällöstä. Myös kaikki tarvittavat printattavat työskentelypohjat löytyvät materiaalikansiosta. Materiaali sisältää seuraavat työpajat:

• Agenda 2030-tavoitteet

• Tiimien muodostus, haasteen muotoilu ja tavoitteiden asettaminen

• Scrum-projektinhallintametodin käyttö

• Kriittinen ajattelu ja tiedonhaku

• Vaikuttavan esityksen rakentaminen

• Huipputiimi

• Vaikeat valinnat

Miksi Agenda 2030 -teemainen monialainen oppimiskokonaisuus?

Kokonaisuuksien tarkastelu ja tiedonaloja yhdistelevät, tutkivat työskentelyjaksot ohjaavat oppilaita soveltamaan tietojaan ja tuottavat kokemuksia osallistumisesta tiedon yhteisölliseen rakentamiseen. Oppilaat voivat näin hahmottaa koulussa opiskeltavien asioiden merkitystä oman elämän ja yhteisön sekä yhteiskunnan ja ihmiskunnan kannalta. Samalla he saavat aineksia maailmankuvansa laajentamiseen ja jäsentämiseen. Monialaiset oppimiskokonaisuudet edistävät perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja erityisesti laaja-alaisen osaamisen kehittymistä. (POPS 2014, 31.)

Koulua ympäröivän maailman muutos vaikuttaa väistämättä oppilaiden kehitykseen ja hyvinvointiin. Perusopetuksessa opitaan kohtaamaan muutostarpeita avoimesti, arvioimaan niitä kriittisesti ja ottamaan vastuuta tulevaisuutta rakentavista valinnoista. Perusopetus luo osaltaan edellytyksiä oikeudenmukaiselle ja kestävälle kehitykselle YK:n asettamien kehitystavoitteiden (Agenda 2030) suuntaisesti. Perusopetus vaikuttaa myönteisenä ja yhteiskuntaa rakentavana muutosvoimana kansallisesti ja kansainvälisesti. (POPS 2014, 18.)

Kokonaisuuden oppimiskäsitys

Kokonaisuudessa noudatetaan opetussuunnitelman perusteissa määriteltyä oppimiskäsitystä, jonka mukaan oppilas on aktiivinen toimija, joka oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Uutta luova toiminta edistää oppimista ja innostaa kehittämään omaa osaamista. Siksi oppimisprosessissa on olennaista oppilaiden tahto ja kehittyvä taito toimia ja oppia yhdessä. Oppilaita ohjataan myös ottamaan huomioon toimintansa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön. Yhdessä oppiminen edistää oppilaiden luovan ja kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja sekä kykyä ymmärtää erilaisia näkökulmia. (POPS 2014, 17.)

Kiinnostuin! Mistä löydän materiaalin?

Maksuton materiaali löytyy osoitteesta bit.ly/agenda2030materiaali

Lisätietoja materiaalista voit kysyä hankepäällikkö Iida-Maria Peltomaalta:
iida-maria.peltomaa@otavia.fi

Toukasta perhoseksi - monialaisen materiaalin matka kohti lopullista muotoaan

Syksyllä 2017 aloitimme muotoilemaan Agenda 2030 -teemaista monialaista oppimiskokonaisuutta 5.-9. luokan oppalaille. Yhdessä opettajankouluttajien ja opettajien kanssa laadimme materiaalin, joka testattiin kevään 2018 aikana Helsingin normaalilyseon yläkouluikäisten kanssa. Pilotista saatujen kokemusten perusteella työryhmä kehitti ja muokkasi materiaalia ennen kesälomien alkamista.

Lukuvuoden 2018-2019 aikana toteutettiin pilottikokeilu yhteensä 10 peruskoulussa ympäri Suomen. Mukana olivat Helsinki, Siilinjärvi, Otava, Lappeenranta, Raahe, Seinäjoki ja Siikajoki. Materiaalia muokattiin jälleen palautteen perustella.

Suurin muutos liittyi alkuperäiseen ajatukseen STEAM-oppimismallin käytöstä. Suurin osa palautteesta ilmaisi, että YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja STEAM-lähestymistapaan tutustuminen tuntui liialta samaan kokonaisuuteen yhdistettynä. Koulut toivoivat mahdollisuutta keskittyä Agenda 2030 - ja monialaisen oppimiskokonaisuuden tavoitteisiin tutustumiseen ja haltuunottoon. Kuuntelimme kouluja ja kehitimme materiaalia tähän suuntaan.

Seuraava ratkaistava haaste olikin kuinka esitellä ja tutustuttaa oppilaat 17 kestävän kehityksen tavoitteeseen ilman liiallista opettajajohtoisuutta. Taklataksemme haasteen, yhdistimme voimamme toisen OPH-rahoitteisen, lukion teemaopintokursseja kehittävän Teemasta toimeeen -hankkeen kanssa. Yhdessä kahden hankkeen voimin valmistuu parhaillaan toiminnallinen Agenda 2030 -korttipakka. Tästä lisätietoja pikapuolin.

Tällä hetkellä materiaalia hiotaan kohta lopullista muotoaan, ja se tullaan julkaisemaan kaikille vapaaseen käyttöön loppuvuodesta 2019.

Koulut koolla Tiedekulmassa

Lukuvuoden 2018-2019 aikana Agenda 2030 -teemaista monialaista oppimiskokonaisuutta testattiin 11 koulussa ympäri Suomen. Piloteista saatujen kokemusten perusteella kokonaisuutta kehitettiin ja muokattiin kohti sen lopullista muotoa. Kun kaikki pilotit oli saatu päätökseen, kokoontui kustakin pilottikoulusta oppilasryhmä opettajineen hankkeen kevättapahtumaan Helsingin yliopiston Tiedekulmaan.

Aamupäivän aikana puolet tiimeistä pitchasivat tuotoksensa toisilleen ja asiantuntijapaneelille. Sillä välin puolet tiimeistä osallistuivat tulevaisuustyöpajaan. Iltapäivällä vaihdettiin toisin päin.

Asiantuntijapanelistit tarkkailivat sekä sisältöä että esitystapaa. Oppilastiimit esittelivät itsensä, kertoivat mihin Agenda 2030 -tavoitteisiin heidän työnsä liittyi, miten he olivat rajanneet tutkimuskysymyksen, miten ratkaisuideaa voisi jatkokehittää ja mitkä ovat sen mahdolliset rajoitteet sekä kuvasivat oman työskentelyprosessinsa kulkua.

Suuri kiitos kaikille mukana olleille kouluille, jotka suuntasivat paikalla niin Helsingistä, Raumalta, Seinäjoelta, Siikajoelta, Raahesta, Siilinjärveltä, Otavasta kuin Lappeenrannasta!

STEAMOK goes Dare to Learn

Tervetuloa seuraamaan STEAMOK-hankkeen etenemistä! Perustiedot on kuvattu info-sivulla. Tässä osiossa pääset sen sijaan seuraamaan tarkemmin, mistä on käytännössä kysymys.

Tällä viikolla Helsingissä on käynnissä Helsinki Learning Week, jonka aikana järjestetään useita oppimiseen liittyviä tapahtumia ympäri kaupunkia. Yksi kiinnostavimmista tapahtumista on Kaapelitehtaalla 18.-19.9. järjestettävä Dare to Learn. Pohjois-Euroopan suurimmaksi oppimisen festivaaliksi tituleerattu tapahtuma kokoaa yhteen tuhansia oppimisesta kiinnostuneita osallistujia ympäri maailman. Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty tapahtuma palkittiin Evento Awardsissa vuoden messuina. Kun ensimmäisen vuoden taso oli tämä, ovat odotukset korkealla tälle vuodelle.

STEAMOK on esittelyssä Dare to Learnissa tiistaina 18.9. klo 15.

Työpajassa tutustutaan monialaisten oppimiskokonaisuuksien ideaan ja siihen, miten STEAMOK-materiaalin avulla voidaan tarttua Agenda 2030 -tavoitteisiin.

Toivottavasti tavataan työpajassa, tervetuloa!

Pilotit käyntiin!

Tervetuloa seuraamaan STEAMOK-hankkeen etenemistä! Perustiedot on kuvattu info-sivulla. Tässä osiossa pääset sen sijaan seuraamaan tarkemmin, mistä on käytännössä kysymys.

Syksy on edennyt siihen vaiheeseen, että uudet STEAMOK-pilotit ovat joko päässeet tai piakkoin pääsemässä käyntiin. Syksyn pilottikoulut ovat:

Rauman normaalikoulu
Pasilan peruskoulu, Helsinki
Kannelmäen peruskoulu, Helsinki
Kirja-Matin koulu, Seinäjoki
Ruukin koulu, Siikajoki
Harakkamäen koulu, Raahe
Otavan Opisto, Otava
Sammonlahden alakoulu, Lappeenranta
Sammonlahden yläkoulu, Lappeenranta

Syksyn alussa julkaisin Facebookin monialaiset oppimiskokonaisuudet -ryhmässä postauksen, jossa ilmoitin jakavani STEAMOK-materiaalin testaukseen myös pilottikokeilun ulkopuolisille kiinnostuneille kouluille. Tähän mennessä pyyntöjä on tullut jo reippaasti yli 200 opettajalta ja rehtorilta. Mahtava juttu, kiitos kaikille kiinnostuneille! Näistä kokeiluista saatavan palautteen avulla saadaan STEAMOK-materiaalista varmasti kehitettyä jälleen entistä ehompi.

Scrum työskentelyn ja ohjauksen välineenä

Tervetuloa seuraamaan STEAMOK-hankkeen etenemistä! Perustiedot on kuvattu info-sivulla. Tässä osiossa pääset sen sijaan seuraamaan tarkemmin, mistä on käytännössä kysymys.

Seuraavaksi tutustumme scrum-menetelmään, jota käytetään STEAMOK-kokonaisuudessa työskentelyn ja ohjauksen välineenä. Menetelmän tavoitteena on, että oppilaat kehittyvät mm. tehtävien määrän ja laadun mitoittamisessa suhteessa käytettävissä olevaan aikaan, valittujen tehtävien tasapuolisessa jakamisessa sekä oman ja muiden työskentelyn seuraamisessa. 

Mikä scrum?

Scrum on yleisesti käytetty projektinhallinnan viitekehys. Scrum on kehitetty alun perin ketterään ohjelmistokehitykseen, jonka jälkeen sitä on alettu soveltaa monipuolisesti myös muun tyyppisissä kehitysprosesseissa. Nimi scrum viittaa rugbyn aloitusryhmitykseen. Tiimin toimintaa verrataan siis rugby-joukkueeseen, jossa pyritään etenemään yksikkönä, toimimaan tiiviissä yhteistyössä, sopeutumaan erilaisiin tilanteisiin ja olemaan itseohjautuvia. 

Scrum otetaan STEAMOKissa käyttöön vaiheessa, jossa oppilastiimit ovat muodostaneet oman tutkimushaasteensa. Menetelmän käytössä on oleellista, että tavoite, tiimi ja käytettävissä oleva aika on tiedossa. Miten scrum sitten toimii?

1) Tehtävien kirjaaminen

Oppilastiimi kirjoittaa post it -lapuille kaikki tehtävät, jotka heidän mielestään tarkoituksenmukaista suorittaa suhteessa tavoitteeseen ja käytettävissä olevaan aikaan. Kirjoitetaan yksi tehtävä yhdelle lapulle.

2) Tehtävien pisteytys

Tiimi pisteyttää tehtävät niiden laajuuden mukaan. Pistemäärät merkitään post it -lapuille. Pisteytys auttaa jakamaan työmäärän reilusti.

1 p = pieni tehtävä, jonka hoitamiseen kuluu alle 30 min
2 p = pienehkö tehtävä, jonka hoitamiseen menee noin 1 tuntia
3 p = keskikokoinen tehtävä, jonka hoitamiseen menee noin 1,5 tuntia
4 p = laajahko tehtävä, jonka hoitamiseen menee noin 2 tuntia
5 p = laaja tehtävä, jonka hoitamiseen menee noin 2,5 tuntia

3) Tehtävien jakaminen

Tiimi päättää, kuka on vastuussa mistäkin tehtävästä. Muut auttavat, mutta oppilas on päävastuussa niistä tehtävistä, joihin hänen nimensä merkitään. 

4) Tehtävien siirtely

Kaikki tehtävät ovat aluksi kohdassa ALOITETTAVAT.
Kun tehtävää aloitetaan edistämään, se siirretään kohtaan TYÖN ALLA.
Kun tehtävä on hoidettu, se siirretään kohtaan VALMIS.

5) Tilannekatsaukset

Kullakin työskentelykerralla tiimi tarkistaa scrumin tilanteen:

• Mistä tehtävästä kukin lähtee liikkeelle?
• Onko tilanteita, joihin tulisi reagoida? (esim. joku tiimiläisistä poissa)
• Onko ilmestynyt uusia tehtäviä, jotka olisi syytä lisätä?
• Onko joitain tehtäviä, jotka voidaankin jättää pois?
• Onko työnjako edelleen tasainen?
• Onko työskentely edelleen menestyksellistä suhteessa jäljellä olevaan aikaan? 

Välineet
Scrumin käyttöön (erityisesti monimutkaisempaan sellaiseen) löytyy toki myös erilaisia sähköisiä alustoja. Menetelmää voi kuitenkin oikein mainioisti hyödyntää myös kynä-paperi-versiona. Tarvitsette siis vain noin A2-kokoisia papereita, kynän ja post it -lappuja.

Vinkki!
Scrumia käytettäessä yksi tiimin jäsenistä toimii yleensä scrum masterina, jonka tehtävänä on varmistaa, että kaikki saavat työskentelyn alkaessa valittua kokonaisuuden puolesta sopivimman tehtävän työstettäväksi. Tätä kannattaa testata myös oppilaiden kanssa!

Huipputiimi

Tervetuloa seuraamaan STEAMOK-hankkeen etenemistä! Perustiedot on kuvattu info-sivulla. Tässä osiossa pääset sen sijaan seuraamaan tarkemmin, mistä on käytännössä kysymys.

STEAMOK-kokonaisuudessa työskennellään noin puolet ajasta viiden oppilaan ryhmissä. Tässä postauksessa kurkistetaan Huipputiimi-pajaan, jonka tavoitteena on antaa oppilaille ajattelun aihetta ja konkreettisia työkaluja yhteistyöhön. 

1) Tyrmää ja hyväksy!

Aloitetaan tekemällä “Tyrmää ja hyväksy!” -harjoitus, jonka avulla kokeillaan erilaisia tapoja suhtautua toisten tekemiin ehdotuksiin. Oppilaat jakaantuvat pareittain. Toinen parista on A, toinen B. Opettaja antaa oppilaille vastausmallin jokaiseen keskusteluvaiheeseen seuraavasti: 

Vaihe 1
A ehdottaa B:lle tekemistä. B vastaa jokaiseen ehdotukseen aina “Ei, koska…”.  

A: “Mennään elokuviin!”
B: “Ei, koska mulla on tänään pianotunti.”
A: “No entä tulisitko pianotunnin jälkeen käymään meillä?”
B: “En, koska täytyy mennä kotiin tekemään läksyt.”   

Vaihe 2
A ehdottaa B:lle tekemistä. B vastaa jokaiseen ehdotukseen “Joo, mutta…”.

A: “Mennään elokuviin!”
B: “Joo, mutta mä oon kyllä aika väsynyt.”

Vaihe 3
A ehdottaa B:lle tekemistä. B vastaa jokaiseen ehdotukseen “Joo, ja sitten…” ja keksii lisää tekemistä. A vastaa B:n ehdotukseen keksimällä jälleen lisää tekemistä: “Joo, ja sitten...”

A: “Mennään elokuviin!”
B: “Joo, ja sitten mennään taidemuseoon!”
A: “Joo, ja sitten mennään kiipeilemään!”

Puretaan työskentely pohtimalla

• mikä keskusteluista tuntui hauskimmalta / vaikeimmalta / helpoimmalta? Miksi?
• Miltä tuntui tyrmätä? Entä tulla tyrmätyksi?
• Kumpi oli helpompaa: tyrmätä vai hyväksyä?

2) Ryhmätyökokemukset

Seuraavaksi keskustellaan pienryhmissä ryhmätyöskentelyyn liittyvistä kokemuksista ja ryhmien erilaisista rooleista.

Pyydetään oppilaita pohtimaan pienryhmissä

• Millaisia kokemuksia heillä on ryhmätyöskentelystä?
• Missä ryhmissä he ovat mukana päivittäin (esim. harrastusryhmät, perhe, kaveriporukat)
• Millaisen ryhmän kanssa työskentely on mukavaa / helppoa / vaikeaa? Miksi?

Jatketaan sitten keskustelemalla käyttäytymisestä ryhmässä. Ihmiset käyttäytyvät erilaisissa ryhmissä eri tavoilla – he ottavat rooleja, jotka perustuvat toisaalta ihmisen ominaisuuksiin ja toisaalta ryhmän tarpeisiin. Ryhmissä tarvitaan erilaisia rooleja, ja omaan rooliin voi myös itse vaikuttaa. Alla on esimerkkejä erilaisista rooleista.

Pyydetään oppilaita pohtimaan

• Mitkä roolit ovat yleensä hyödyllisiä ryhmän toiminnan kannalta? Miksi?
• Mitkä roolit voivat haitata ryhmän toimintaa? Miksi?
• Millainen rooli on kriitikolla? Miten se eroaa tyrmääjästä?

3) Rohkaisijan repliikit

Pienryhmät kirjoittavat repliikit, jotka sopisivat rohkaisijan roolin ottaneelle henkilölle. Tehtävän tarkoituksena on saada malleja siihen, miten itse voi kannustaa oman ryhmän jäseniä.

• Kirjoitetaan ryhmässä kolme repliikkiä, jotka ryhmän rohkaisija voisi sanoa.
• Mitä repliikeistä tuntuisi luontevalta käyttää?

4) Oma roolini ryhmässä

Lopuksi jokainen oppilas pohtii vielä itsenäisesti omia roolejaan erilaisissa ryhmissä vastaamalla kirjallisesti seuraaviin kysymyksiin: 

• Mihin ryhmiin sinä kuulut (esimerkiksi harrastusryhmät)?

• Missä ryhmissä olet parhaimmillasi? Miksi?

• Millainen rooli sinulla on yleensä koulussa? Entä kavereiden kanssa? Entä kotona ja harrastusryhmissä?

• Mitkä ovat vahvuutesi ryhmän jäsenenä?

• Mitä asioita haluaisit ryhmätyöskentelyssä harjoitella?

• Minkä roolin haluat ottaa tässä ryhmätyössä? Miten voit sen tehdä?

Huipputiimi-paja on rakennettu yhteistyössä äidinkielen opettaja Noora Kivimäen kanssa. 

STEAM + Agenda 2030

Tervetuloa seuraamaan STEAMOK-hankkeen etenemistä! Perustiedot on kuvattu info-sivulla. Tässä osiossa pääset sen sijaan seuraamaan tarkemmin, mistä on käytännössä kysymys.

Seuraavaksi pohdimme, mitä STEAM-toimintatavalla tarkoitetaan ja miten voisimme johdattaa oppilaat hyödyntämään sitä Agenda 2030 -haasteita käsitellessään.

S = science = tiede
T = technology = teknologia
E = engineering = insinööritaidot
A = arts = muotoilu
M = mathematics = matematiikka

Oppiainerajat ylittävän ongelmaratkaisun tavoitteena on kehittää oppijan kriittistä ajattelua, tietojen ja taitojen soveltamista, riskinottokykyä, halua kokeilla, valmiutta toimia yhteistyössä sekä sinnikkyyttä etsiä uusia näkökulmia ja ratkoa ongelmia luovasti. Lisätietoja STEAM-ajattelusta löytyy mm. täältä.

STEAMOK-kokonaisuudessa pohditaan oppilaiden kanssa, millaisten tuotteiden suunnittelussa on väistämättä jouduttu hyödyntämään kaikkia STEAM-kirjaimia. Tämän jälkeen pohdimme, millaisia Agenda 2030 -haasteita taklaavia STEAM-ratkaisuja on olemassa.  

Tarjolla on useita kiinnostavia ratkaisuja, joista opettaja voi valita sopivimmat oppilaiden kanssa käsiteltäväksi. Kustakin ratkaisusta kerrotaan opettajan ohjeessa lisätietoja, joita voi hyödyntää tarpeen mukaan. Kurkistetaan seuraavaksi muutamiin esittelyssä oleviin ratkaisuihin eli STEAM + Agenda 2030 =  

1) Meriroskis (lue lisää, katso video)

2) Biohajoava muovi kosmetiikkapakkauksiin (lue lisää)

3) Kahvin, rasvan ja virvoitusjuomien kestävä muoviton kartonki (lue lisää)

4) Vedenpuhdistuspilli (lue lisää, katso video)

5) Vertical farming

Japanissa kasvatetaan salaattia tehdashalleissa ilman multaa ja kasvi saa ravinteet vedestä ledivalolla käyttäen vähemmän energiaa kuin maatalous. (lue lisää, katso video)

6) Kuljetettava aurinkoenergialla toimiva pistorasia (lue lisää)

7) Savusumua puhdistava polkypyörä
(lue lisää, katso video)

8) Sahara Forest Project

Tavoitteena tarjota puhdasta vettä, ruokaa ja uusiutuvaa energiaa kuumilla ja kuivilla alueilla. (lue lisää, katso video)

9) Little Sun

Tavoitteena tarjota sähköttömille alueille aurinkovoimaa hyödyntävä valaisin. Valo vaikuttaa mm. lasten mahdollisuuksiin opiskella. (lue lisää, katso video)

10) Auttava takki

Pakolaisille suunniteltu takki, joka muuntuu mm. makuupussiksi ja teltaksi. Valmistettu maratoonareiden käyttämästä teknisestä materiaalista. (lue lisää, katso video)

Agenda 2030 - aloituspajan rakentamista

Tervetuloa seuraamaan STEAMOK-hankkeen etenemistä! Perustiedot on kuvattu info-sivulla. Tässä osiossa pääset sen sijaan seuraamaan tarkemmin, mistä on käytännössä kysymys.

STEAMOK-toimintamallissa ohjataan oppilastiimit valitsemaan ja kohdentamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteista (Agenda 2030) jokin todellisen maailman ongelma, johon he lähtevät innovoimaan ratkaisuja STEAM-lähestymistapaa hyödyntäen (Science, Technology, Engineering, Arts, Mathematics).

Työstämme parhaillaan aloituspajan sisältöä ja tapaa, jolla oppilastiimit ohjataan tutustumaan sopimuksen sisältämään 17 erilaiseen tavoitetteeseen, valitsemaan heitä kiinnostava osa-alue ja muotoilemaan siihen liittyvä tutkimuskysymys, jota haluavat lähteä ratkaisemaan. 

1. Tavoitteisiin tutustuminen

Yksi tapa lähestyä tavoitteita on Ulkoasiainministeriön tuottama video. Videon alta löydät tavoitteet myös listauksena. 

Agenda 2030 - tavoitteet kertauksena  

• Poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta
   
• Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta.
   
• Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille.
   
• Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.
   
• Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia.
   
• Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille.
   
• Varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille.
   
• Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja.
   
• Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita.
   
• Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä.
   
• Taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat.
   
• Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.
   
• Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.
   
• Säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä.
   
• Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä; edistää metsien kestävää käyttöä; taistella aavikoitumista vastaan; pysäyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen.
   
• Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin; rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla.
   
• Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta.

2. Totta vai tarua?

Yksi tapa testata omaa tietämystään ja ymmärrystään on kokeilla maailma2030.fi -sivuston testiä, josta löytyy kaksi kysymystä kuhunkin tavoitteeseen liittyen. Testissä voit valita, vastaatko helpompaan vai vaikeampaan kysymykseen. Osaatko vastata esimerkiksi alla esitettyihin kysymyksiin, entä oppilaat?

Suomessa saa ostettua jäätelötuutin samalla summalla, joka äärimmäisessä köyhyydessä elävällä ihmisellä on käytössään päivässä.
(TOTTA)

Kännykän saa ladattua auringonvalolla.
(TOTTA)

Yksien farkkujen valmistukseen kuluu sata litraa vettä.
(TARUA. Valmistukseen kuluu noin 10 000 litraa vettä.)

Maailmassa on paljon aikuisia, jotka eivät tiedä syntymäpäiväänsä.
(TOTTA. Useissa maissa viranomaisilla ei ole kattavaa rekisteriä kansalaisistaan. Kaikki suomalaiset saavat syntyessään henkilötunnuksen.)

Suomen metsät voivat erinomaisesti.
(TARUA. Metsien hakkuu uhkaa satoja lajeja myös meillä. Esimerkiksi mustikkaa on puolet vähemmän kuin 1950-luvulla.)

Kestävän kehityksen tavoitteet on tehty kehitysmaita varten.
(TARUA. Tavoitteet koskevat kaikkia maita, myös Suomea. Koko maapallo hyötyy siitä, että yhdessä tavoittelemme muutosta vuoteen 2030 mennessä.)

Kuten huomaatte, Agenda 2030 -tavoitteisiin tutustumiseen löytyy hyvin tuotettua valmista materiaalia. Seuraavaksi painimmekin hyvin tärkeän vaiheen kanssa: kuinka ohjata oppilastiimit muotoilemaan tavoitteisiin liittyviä tutkimuskysymyksiä, joiden ympärillä he voivat lähteä innovoimaan ja aidosti esittämään ratkaisuja?

M-pajan rakentamista

Tervetuloa seuraamaan STEAMOK-hankkeen etenemistä! Perustiedot on kuvattu info-sivulla. Tässä osiossa pääset sen sijaan seuraamaan tarkemmin, mistä on käytännössä kysymys.

Edellisessä postauksessa esiteltyjen teemapajojen lisäksi kustakin oppilastiimistä jakaannutaan kahden oppitunnin ajaksi kirjainvastaavien näkökulmapajoihin (Science, Technology, Engineering, Arts, Mathematics). Myös kirjainpajoista toimitetaan opettajille valmiit ohjeet sovellettaviksi. Tässä postauksessa kerrotaan, kuinka M-kirjainpajan eli matikkapajan suunnittelu on lähtenyt käyntiin.

Saimme tällä viikolla M-pajan suunnitteluun vahvistusta, kun Helsingin yliopistossa tulevia opettajia kouluttava ja matematiikan oppimisen mielekkyydestä kasvatustieteen tohtoriksi väitellyt Laura Tuohilampi liittyi avuksemme. Tästä seurasi, että eilen heittäydyimme noin neljänkymmenen luokanopettajaopiskelijan kanssa pohtimaan STEAMOKin rakentamista erityisesti vuosiluokkien 5-6 matematiikan oppimisen näkökulmasta.

M-pajan rakentamista ohjaa opetussuunnitelman perusteiden (2014, s. 234, 237) kuvaus, jonka mukaan matematiikan opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua sekä kykyä käsitellä tietoa ja ratkaista ongelmia. Konkretia ja toiminnallisuus ovat keskeinen osa matematiikan opetusta ja opiskelua.

Opetuksen tulee tukea oppilaiden myönteistä asennetta matematiikkaa kohtaan ja positiivista minäkuvaa matematiikan oppijoina. Myös matematiikan opetuksen tulee kehittää viestintä-, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Opetuksen tulee ohjata oppilaita ymmärtämään matematiikan hyödyllisyyden omassa elämässään ja laajemmin yhteiskunnassa sekä kehittää oppilaiden kykyä käyttää ja soveltaa matematiikkaa monipuolisesti.

Vuosiluokkien 5−6 matematiikan opetuksen tulee kehittää oppilaiden taitoja esittää matemaattista ajatteluaan ja ratkaisujaan eri tavoilla ja välineillä. Monipuolisten ongelmien ratkaisu yksin ja ryhmässä sekä erilaisten ratkaisutapojen vertailu ovat opetuksessa keskeistä. Oppilaille tarjotaan sopivia välineitä oppimisen tueksi ja heille tarjotaan mahdollisuuksia oivaltaa ja ymmärtää itse.

M-pajan tavoitteissa korostuvat siis erityisesti merkityksiin, arvoihin, asenteisiin ja työskentelyn taitoihin liittyvät tavoitteet:

T1 pitää yllä oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä tukea myönteistä minäkuvaa ja itseluottamusta
T2 ohjata oppilasta havaitsemaan yhteyksiä oppimiensa asioiden välillä
T3 ohjata oppilasta kehittämään taitoaan esittää kysymyksiä ja tehdä perusteltuja päätelmiä havaintojensa pohjalta.
T4 kannustaa oppilasta esittämään päättelyään ja ratkaisujaan muille
T5 ohjata ja tukea oppilasta ongelmanratkaisutaitojen kehittämisessä
T6 ohjata oppilasta kehittämään taitoaan arvioida ratkaisun järkevyyttä ja tuloksen mielekkyyttä

Opeopiskelijoiden tekemän ideointityön lisäksi samaan aikaan Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun matemaattisten aineiden opettajat kokoontuvat ja rakentavat M-pajaa omalla panoksellaan. Innolla seuraamme, millaiseksi paja lähtee muodostumaan. Ja ennen kaikkea, miten oppilaat siihen reagoivat pilotoinneissa, jännittävää! 

Tiimit ja teemapajojen aiheet

Tervetuloa seuraamaan STEAMOK-hankkeen etenemistä! Perustiedot on kuvattu info-sivulla. Tässä osiossa pääset sen sijaan seuraamaan tarkemmin, mistä on käytännössä kysymys.

Hankkeessa luodaan STEAMOK-toimintamalli monialaisen oppimiskokonaisuuden toteuttamiseen. Hanke on suunnattu 5.-9.-luokan oppilaille. Kukin pilottikoulu määrittää, kuinka paljon ja minkä vuosiluokan/vuosiluokkien oppilaita pilottiin osallistuu. Koulu määrittää myös pilottiin osallistuvat opettajat.

Toteutuksessa oppilaat muodostavat viiden henkilön tiimejä. Kukin oppilastiimi valitsee YK:n kestävän kehityksen tavoitteista (Agenda 2030) jonkin todellisen maailman ongelman, johon he lähtevät innovoimaan ratkaisua STEAM-lähestymistapaa hyödyntäen (Science, Technology, Engineering, Arts, Mathematics). Kokonaisuuteen käytetään 30 oppituntia, joista 10 tuntia käytetään teematyöpajoihin. Loput 20 tuntia on varattu oppilaiden omaan työskentelyyn sekä prosessien ja tuotosten esittelyyn.

Kaikki oppilaat osallistuvat seuraaviin teematyöpajoihin
(opettajat saavat valmiit ohjeet sovellettaviksi):
 

1. alkuinfo ja ryhmien muodostaminen

2. ongelman tunnistaminen ja valitseminen

3. ongelmanratkaisun perustaidot

4. kriittinen ajattelu ja tiedonkeruu

5. moraali ja eettiset näkökulmat

6. tiimityöskentelyn perusteet

7. ratkaisun esittämisen perusteet

8. prosessin ja tuotoksen itse- ja vertaisarviointi
    

Lisäksi kustakin oppilastiimistä jakaannutaan kahden oppitunnin ajaksi kirjainvastaavien näkökulmapajoihin (Science, Technology, Engineering, Arts, Mathematics). Myös kirjainpajoista toimitetaan opettajille valmiit ohjeet sovellettaviksi.

Työpajaohjeet laatii Otavan Opiston ja Viikin normaalikoulun muodostama vastuuryhmä. Ohjeita hiotaan pilottikoulujen kommenttien perusteella. 

Lähtölaukaukset!

Tervetuloa seuraamaan STEAMOK-hankkeen etenemistä! Perustiedot on kuvattu info-sivulla. Tässä osiossa pääset sen sijaan seuraamaan tarkemmin, mistä on käytännössä kysymys. Aloitetaan kertomalla hankkeen ensiaskelista eli

Tähän mennessä tapahtunutta: 
 

• Myönteisen rahoituspäätöksen kertominen rohkeille pilottikouluille. Ilouutisia on mukava kertoa!
   
• Vastuutiimin järjestäytyminen (Iida-Maria Peltomaa & Aki Luostarinen / Otavan Opisto, Reetta Nisonen & Aleksi Markkanen / Viikin normaalikoulu). Huippu porukka!
   
• Lukuisia yhteydenottoja ja yhteistyön ituja on ilmaantunut, mm Jyväskylän OKL ja Innokas-verkosto. Lisääkin saa tulla!
   
• Osallistuminen Opetushallituksen oppimisympäristöhankkeiden info- ja verkostoitumistilaisuuteen, jossa STEAMOK sai vertaispalautetuokiossa mainion vastaanoton. Jes!
   
• Dare to Learn -tapahtumassa Helsingin Kaapelitehtaalla hanke herätti kiinnostusta myös Suomen rajojen ulkopuolella. Sepäs olisikin jännittävää ja kivaa, jos mukaan innostuisi yhteistyökouluja myös muualta maailmasta!